lauantai 18.1.2020 | 16:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Kari Ristimäen puheenvuoro Keskipohjanmaassa: Centria tuottaa osaamista omalle alueelle – Tehdäänkö aluepolitiikkaa vai korkeakoulupolitiikkaa?

Kari Ristimäki Keskipohjanmaa
Su 12.1.2020 klo 09:35 [päivitetty su 10:20]

Parasta aikaa korkeakoulupolitiikan nimissä käydään vilkasta keskustelua osaamistason nostamisesta. Osaaminen on tärkeätä ja tavoitteena onkin, että ”vuonna 2030 Suomessa 50 prosentilla 24-35-vuotiaista on korkeakoulututkinto”.

Tuo hyvää tarkoittava tavoite halutaan saavuttaa korkeakoulututkintojen määrää lisäämällä. Yksinkertaiselta ja rationaaliselta tuntuvalla keinolla on kuitenkin monta puolta ja esiin nousee useita kysymyksiä.

Ensimmäinen liittyy talouteen ja siihen, kuka korkeakoulututkintojen määrän kasvattamisen maksaa. Koska Suomi tarvitsee lisätutkintojen kautta tulevaa osaamista, tuntuisi luonnolliselta, että maksajanakin olisi Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) ei kuitenkaan ole luvassa rahaa tutkintojen lisäykseen, vaan se edellyttää, että korkeakoulut tuottavat lisätutkinnot nykyisellä rahoituksellaan.

Jos rahoitusta ei ole luvassa ja tuottavuutta pitää lisätä 20 prosentilla, jää miettimään kenen tai minkä kustannuksella koulutuksen ”halpuuttaminen” tapahtuu. Korkeakoulut pyrkivät jatkuvasti tehostamaan toimintaansa, mutta kaavailtu tutkintojen määrän lisäyksen kattaminen tehostamalla ei ole realistinen.

Keinoiksi jäävät opettajien ja muun henkilökunnan selkänahka tai koulutuksen tason laskeminen. En pidä kumpaakaan järkevänä saatikka eettisesti kestävänä. Vai mitä mieltä olisivat opettajat, opiskelijat tai korkeaa osaamista odottavat työnantajat?

Toinen kysymyksiä herättävä asia liittyy itse tutkintomäärien kasvattamisen tarpeeseen. OKM:n esityksessä viime vuoden joulukuulta Suomi olisi 44 902 vuosittaisen korkeakoulututkinnon maa. Mielenkiintoista onkin verrata tuota lukua vuosina 1996–2006 syntyneiden määrään. Tavoitevuonna 2030 he olisivat 24-35-vuotiaita. Noina vuosina Suomessa syntyi 55 000-60 000 lasta per vuosi.

Heidän kouluttamisekseen 50-prosenttisesti korkeakouluissa näyttäisi riittävän aivan hyvin nykyinenkin 37 972 vuosittaista korkeakoulututkintoa. Kiinnostava yksityiskohta myöhemmästä tulevaisuudesta on, että vuonna 2018 Suomessa syntyi 47 577 lasta. Parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa olisi siis lähes yhtä paljon korkeakoulupaikkoja kuin oli aikanaan syntyneitä lapsia.

Edellisen perusteella 50 prosentin tason saavuttaminen ei näytä edellyttävän korkeakoulututkintojen määrän lisäämistä. Jos niin kuitenkin tehtäisiin, nousee esiin mielenkiintoinen kolmas kysymys. Centrian kaltaisen korkeakoulutoimijan, jonka pääkampus on Kokkolassa ja sivukampukset Pietarsaaressa ja Ylivieskassa, erityinen huolenaihe liittyy alueelliseen kehitykseen.

Näyttäisi nimittäin siltä, että OKM:n esityksen mukaisesti tutkintomäärien lisäys kohdistuisi enemmän suurten vetovoimaisten kaupunkien korkeakouluihin ja vähemmän ottavan huomioon esimerkiksi osaavan työvoiman tarvetta.

Centria näkee roolinsa liittyvän erityisesti osaavan työvoiman rekrytoijana alueelle ja sen tuotanto- ja vientipainotteiselle elinkeinoelämälle. Jos tutkintotavoitteet menevät eteenpäin nyt esillä olevalla tavalla, niin vaarana on Centrian tarjoamien koulutuspaikojen jääminen täyttämättä.

Centria itse tekee hartiavoimin työtä kasvattaakseen kiinnostustaan hakijoiden keskuudessa. Mutta kuten olemme saaneet lukea ja huomata, ”Suomi valuu etelään ja suuriin kaupunkeihin”. Vahvistaako nyt kaavailtu tutkintotavoitteiden nosto tätä kehitystä?

Ehkä isoin ja viimeinen kysymys kuuluukin. Onko tutkintotavoitteen nostamisen keskustelussa lopulta enemmän kyse jostain muusta kuin osaamistason nostamisesta ja korkeakoulupolitiikasta?

Kirjoittaja on Centria-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja ja Arenen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston hallituksen jäsen. Centrian kampukset sijaisevat Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa.

Lue tästä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtajan Tanja Risikon puheenvuoro

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »