Paikallisuutiset

Mies kansankirkon keskikentältä – Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo hyväksyy määritelmän liberaali–konservatiivi-akseli mutta vain siitä yksinkertaisesta syystä, ettei parempaakaan ole vielä keksitty

Kirkon sisällä välejä ovat hiertäneet suuresti esimerkiksi kysymykset naispappeudesta tai samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Asioista, joihin suhtautumista tarkastellaan usein liberaali–konservatiivi-akselilla. Jukka Keskitalo ei itse halua "kumpaakaan leimaa" päälleen.

Joulujuhlat, suvivirsi, naispappeus, samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkiminen avioliittoon. Suomen evankelisluterilainen kirkko on joutunut myrskyn silmään useiden julkista kohua ja suuria tunteita herättäneiden kysymysten tiimoilta.

Suomi ei enää ole samanlainen yhtenäiskulttuuri kuin kolme tai neljä vuosikymmentä sitten. Myös ihmiset ja tapa kommunikoida ovat muuttuneet suuresti.

– Vaikka esimerkiksi kirjoittelu joulujuhlista ja koulujumalanpalveluksista oli hetkittäin hyvinkin sekavaa, siinä perimmältään keskusteltiin kuitenkin arvoista ja siitä, voivatko perinteiset kristilliset arvot olla jatkossakin osa suomalaista yhteiskuntaa. Monikulttuurisuus on tätä päivää, mutta täytyy muistaa että myös meidän omat traditiomme ovat osa sitä, Oulun hiippakunnan piispaJukka Keskitalo sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Piispa on huolissaan, että uskonnosta ja kirkon asemasta käyty keskustelu on viime vuosina kärjistynyt.
Piispa on huolissaan, että uskonnosta ja kirkon asemasta käyty keskustelu on viime vuosina kärjistynyt. Kuva: Jukka Lehojärvi

Keskitalon mukaan yhteiskunnan arvoista käytävä avoin keskustelu on tärkeää senkin takia, että samalla se haastaa kirkkoa uudistumaan.

– Kirkko ei tietenkään voi linnoittautua sen taakse, että näin meillä on aina ennenkin tehty, että mikään ei saa muuttua. Vierastan kuitenkin pyrkimyksiä tehdä yhteiskunnasta uskontoneutraalia. Ajattelisin, että meidän pitää päästä sellaiseen rinnakkaiseloon, jossa erilaiset perinteet – myös kristillisen uskon vaikutus – saavat näkyä yhteiskunnassa.

Oulun hiippakunta on Suomen laajin niin alueena kuin seurakuntien määrällä tai näiden jäsenten yhteismäärällä mitattuna. Hiippakunnan eteläosan keskipohjalaiskunnissa 80–90 prosenttia väestöstä kuuluu edelleen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja herätysliikkeiden vaikutus on suurta.

– Kyllähän jo puhtaasti alueen laajuus tuo haasteita, mutta paikoitellen myös näkemyserot saavat aikaan ristiriitoja, joiden sovittelussa tarvitaan piispaa ja tuomiokapitulia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ykseyden vaaliminen ja hyvän keskustelukulttuurin ylläpitäminen ovat piispan ydintehtäviä.
Ykseyden vaaliminen ja hyvän keskustelukulttuurin ylläpitäminen ovat piispan ydintehtäviä. Kuva: Jukka Lehojärvi

Kirkon sisällä välejä ovat hiertäneet suuresti esimerkiksi kysymykset naispappeudesta tai samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Asioista, joihin suhtautumista tarkastellaan usein liberaali–konservatiivi-akselilla. Keskitalo ei itse halua "kumpaakaan leimaa" päälleen.

– Ylivoimainen enemmistö ihmisistä ei solahda helposti kumpaankaan ryhmään. Koen itse olevani eräänlainen kansankirkon keskikenttäpelaaja, eli minulla ei ole minkään herätysliikkeen jäsenkorttia, mutta hyvä keskusteluyhteys kaikkiin herätysliikkeisiin on säilynyt.

Oulun hiippakunnan piispa hyväksyy määritelmänä liberaali–konservatiivi-akselin vain siitä yksinkertaisesta syystä, ettei parempaakaan ole vielä keksitty.

Kysymys naispappeuteen suhtautumisesta on kuitenkin selkeä, sillä siitä on olemassa kirkolliskokouksen päätös jo vuosikymmenten takaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Pappisvirka on avattu naisille yli 30 vuotta sitten, ja se on se todellisuus mikä kirkossa on. Meidän kirkkomme on ratkaisunsa asiassa tehnyt, eikä tilanne tule muuttumaan. Niiden, jotka vihitään papeiksi, täytyy kyetä työskentelemään kaikkien seurakunnan pappien kanssa, Keskitalo sanoo.

Ja edelleen tämä vuosikymmeniä sitten päätetty asia aiheuttaa skismaa tietyissä seurakunnissa. Voisiko siinä olla yksi syy, miksi kirkkoa ja sen toimintaa pidetään jähmeänä ja vanhoillisena?

– Eihän se hyvä asia kirkolle ole, että tästä joudutaan paikoin vielä keskustelemaan. Se voi olla seurakunnissa, jopa Kokkolan rovastikunnassa, vielä jonkinlainen kysymys, mutta jos ajatellaan kokonaisuutena kirkkoa, tai jopa Oulun hiippakuntaa, niin en näe sitä mitenkään laajasti seurakuntia koskettavana kysymyksenä.

Sen sijaan kysymys samaa sukupuolta olevien avioliitosta on kirkolle jo monin verroin hankalampi.

– Näkisin että se on volyymiltään jo aivan eri tasoinen kirkkoon jännitettä luova voima. Se on niin vaikea asia, koska se on raamatuntulkinta-kysymys. Avioliitosta perinteisesti ajattelevien kannalta Raamatun ilmoitus on sillä lailla selkeä, että sellaisissa asioissa on vaikea löytää kompromisseja, Keskitalo kertoo.

Piispa uskoo, toivoo ja rukoilee, että kirkkoa jakaviin kysymyksiin löydettäisiin ns. linnarauha.
Piispa uskoo, toivoo ja rukoilee, että kirkkoa jakaviin kysymyksiin löydettäisiin ns. linnarauha. Kuva: Jukka Lehojärvi

Kirkon avioliittokäsitys ja käytäntö pysyvät voimassa, kunnes kirkolliskokous niitä muuttaa. Kirkolliskokous on jo kertaalleen käsitellyt aloitetta avioliittokäsityksen muuttamisesta. Aloite kuitenkin kaatui, ja kirkolliskokous antoi piispainkokoukselle tehtäväksi miettiä ratkaisuvaihtoehtoja tähän kirkkoa jyrkästi jakavaan asiaan.

– Uskoisin että saamme tämän vuoden aikana piispainkokouksesta, jos ei ehkä vielä lopullisia ratkaisuja, niin ainakin hahmoteltua väyliä, miten jatkossa elämme tämän ristiriidan kanssa. Haluan uskoa, että pääsemme asiassa eteenpäin niin, ettei siitä muodostu sellainen lopullisesti kirkkoa hajottavaa kysymystä.

Piispan työ on Keskitalon mukaan voittopuolisesti positiivista, seurakunnan iloihin osallistumista, mutta yhä enenevissä määrin myös ratkaisujen hakemista erilaisiin ongelmiin.

– Ongelmat saattavat johtua näkemyseroista, joihin tuomiokapitulin on reagoitava – tai taloushaasteista, jos seurakunta on tilanteessa jossa rahat eivät enää riitä perustoimintojen hoitamiseen. Joskus tulee vastaan myös sellaisia työyhteisön ristiriitoja, joita piispa joutuu sovittelemaan, jos yhteistä säveltä ei tunnu löytyvän.

Ulkopuolisesta tarkkailijasta joidenkin seurakuntien päätöksenteko vaikuttaa niin riitaisalta, ettei yhteisiä asioita saada hoidettua ja monista tärkeistäkin asioista päättäminen venyy vuosikausia.

– Päätöksenteko menee herkästi solmuun, jos ollaan liian monesta tärkeästä asiasta erimielisiä. Useat niistä ovat ihmisiä syvästi koskettavia asioita. Minun nähdäkseni puolin jos toisin osataan myös käyttää varsin voimakasta retoriikkaa.

Oulun hiippakunnan piispa heittää haasteen niin kirkon konservatiiveille kuin liberaaleille.

– Kehotan, että pyrittäisiin jatkossa ymmärtämään toista ja välttämään voimakkaita asetelmia ja vastakkainasettelua. Kehotan myös ennemmin vuoropuheluun ja valmiutta tulla toista ihmistä vastaan sen sijaan että yritetään saada "selkävoitto" toisella tapaa ajattelevista.

– Erilaiset mielipiteet eivät ole ongelma, jos vain sovinnollisuutta löytyy. Meidän pitää vain pitää huolta siitä, että kansankirkon ovet ovat avoinna kaikille vastakin, Jukka Keskitalo sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Keskipohjanmaa 18.11.2019:Piispa Jukka Keskitalo julkaisi kirjan ensimmäisestä piispavuodesta ja mukana on myös yhteiskunnallisia kannanottoja

Keskipohjanmaa 5.10.2019:Raamattuvyöhyke – Toisen ihmisen suuri ilon aihe on toiselle vain nolo aluemääritelmä. Keski-Pohjanmaa on osa laajempaa raamattuvyöhykettä, mutta miten se näkyy alueella asuvien ihmisten arjessa?

Keskipohjanmaa 24.11.2018:Valtaosa kirkon äänioikeutetuista nukkuu seurakuntavaaleissa – yksiselitteistä syytä laimeaan äänestysintoon ei ole

Fakta

Jukka Keskitalo

Syntynyt 1962 Torniossa, Aapajoen kylässä maanviljelijäperheen viidentenä ja nuorimpana lapsena.

Perhe: vaimo Marja, joka on myös vihitty papiksi, sekä kolme aikuista tytärtä Liisa, Hanna ja Saara. Viisi lastenlasta.

Koulutus: ylioppilas Putaan lukio (1981), teologian maisteri (1988) ja teologian tohtori (1999) Helsingin yliopisto. Vihittiin papiksi Lapuan tuomiokirkossa maaliskuussa 1988.

Eri tehtävissä Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuodesta 1988 lähtien, vuodesta 2000 kirkkoherrana.

Työskenteli Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä 2010–2018 ennen valintaansa Oulun hiippakunnan piispaksi 2018.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä