Paikallisuutiset

Kerttu Nevala, 7, saattoi pelastaa Lestijärven – Nykyisen ekaluokkalaisen syntymä vuonna 2012 käynnisti laajan keskustelun: tuloksena vauvaraha ja kosolti uusia kuntalaisia

Kerttu Nevala oli ainoa Lestijärvellä vuonna 2012 syntynyt vauva, hänen innoittamanaan keksittiin kuuluisa vauvaraha, jota on käyty hämmästelemässä Iso-Britanniasta asti

Kerttu Nevala ,7, touhuaa kaikessa rauhassa luokassaan Lestijärven ala-asteen ykkösluokalla. Hän oli syntyessään ainoa Lestijärvelle koko vuonna syntynyt vauva.

Nykyisellään Kertulla kavereita piisaa, sillä hänellä on kaksi samanikäistä luokkakaveria, kun myösHilla jaViljami muuttivat Lestijärvelle. Heidän lisäkseen Kerttu touhuaa naapureiden ja kahden isomman sisaruksensa kanssa.

– Ei Kerttu ole paljon valitellut. Tuntuu viihtyvän kotosalla ja koulussa oikein hyvin. Vähän kyllä vaimon kanssa pelättiin, noinkohan kavereita löytyy, kun on ainoa vauva sinä vuonna koko pitäjässä. Vaan eikö mitä, pelot olivat turhia, Kertun isä, metsäkoneyrittäjä ja maanviljelijäJuha Nevala kertoo.

Juha ja Niina Nevalan perheessä on kuusi lasta, joista kolme on vielä yhtenäiskoulussa Lestijärvellä. Nevalan mielestä Lestijärvi on lapsille hyvä kasvuympäristö, mutta harrastuksia saisi olla enemmän.

Vauvarahan myötä syntyvyys 1400-kertaistui Esko Ahonen Lestijärven kunnanjohtaja

– Toisaalta ei Kerttu ole paljon harrastuksia kaivannut. Hän tykkää piirtää ja viihtyy myös yksikseen, isä-Juha miettii.

Kerttu ja muut Lestijärven lapset käyvät yhtenäiskoulua nykyään väistötiloissa, kun parhaillaan kuntaan rakennetaan uutta hirsikoulua. Se valmistuu alkuvuonna 2021 ja koulutyö uusissa tiloissa alkaa ehkä syksyllä 2021, jolleivat uudet tilat houkuta muuttamaan jo keväällä kouluun.

Kerttu Nevalan ollessa sylivauva vuonna 2012 kunnan päättäjät hätkähtivät. Alhaiselle syntyvyydelle piti tehdä jotain ja äkkiä. Valtuusto keksi vauhdittaa syntyvyyttä myöntämällä jopa 10 000 euron vauvarahan syntyville kuntalaisille.

Heti seuraavana vuonna eli 2013 noin 700 asukkaan kuntaan syntyi 14 lasta.

– Syntyvyys 1400-kertaistui, kunnanjohtajaEsko Ahonen laskee.

– Sen jälkeen syntyvyys on ollut vuosittain noin 10 lasta. Viime vuonna uusia lestijärvisiä tuli kahdeksan. Vauvarahalla on ollut merkitystä. Nyt kun vain saisimme pidettyä kuntalaiset Lestijärvellä.

Vauvaraha toimii myös muuton hillitsijänä. Lapsiperheen kannattaa pitää kirjat Lestijärvellä, sillä vauvarahaa maksetaan tuhat euroa vuodessa aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kymmenen vuotta.

– Eli perheen kannattaa pysyä Lestijärvellä, tietysti myös sen kymmenen vuoden jälkeen, Ahonen tarkentaa.

Nykyinen kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kyseli tammikuun alkupuolella, voisiko syntyvien lasten määrän ja kunnan itsenäisyyden kohdalle laittaa yhtäläisyysmerkki. Kuntaministerin mukaan kunnassa pitäisi syntyä joka vuosi täysi luokallinen lapsia, jotta se voisi perustella säilymistään itsenäisenä kuntana.

Tavallisesti kouluissa pyritään pääsemään noin 20 oppilaan luokkakokoon. Paatero oli laskenut, että Suomessa on vajaat sata sellaista kuntaa, joissa syntyy sen verran vähän lapsia, ettei ikäluokasta saa kokoon yhtä oppiluokkaa. Tällöin itsenäiseltä kunnalta alkaa pudota pohja pois.

Lestijärvellä on ensimmäisellä luokalla Hilla, Viljami ja Kerttu. Toisella luokalla on viisi oppilasta. Lestijärvi on siis kunta, jolle Paatero epäsuorasti suosittaa liittymistä jonkin toisen kunnan kanssa yhteen.

– Joo, neuvoja ulkopuolelta tahtoo tulla. Emme kuitenkaan ota niistä aina vaaria. Minusta kunnan itsenäisyyden ja olemassa olon ratkaisee se, pystyykö kunta tuottamaan peruspalvelut. Toinen kriteeri on talous. Kunnan talouden on oltava kunnossa. Me täytämme molemmat kriteerit, Ahonen vakuuttaa.

Lestijärvellä suuret toiveet kohdistuvat isoon yli 70 voimalan tuulipuistoon, joka toisi toteutuessaan joka vuosi ainakin kolme miljoonaa euroa kahisevaa kunnan kassaan.

– Emmekä ole vain tuon hankkeen varassa. Menot on mitoitettu tulojen mukaan tähänkin saakka, Ahonen vakuuttaa.