Paikallisuutiset

Voiko aamuista selvitä ilman kaaosta, jos kaikki lähtevät eri suuntiin? Kokkolalainen Mäkelän perhe osoittaa, että se on mahdollista

Pikkulapsiperheen kannalta ihanteellisinta olisi saada päiväkotipaikka läheltä kotia ja suunnitella jo siinä vaiheessa, missä lapsi käy esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun.

Kokkolassa tietystä osoitteesta ei välttämättä pääse tiettyyn päiväkotiin. Tämän on saanut havaita kolmen lapsen äitiAnnika Mäkelä.

Mäkelän perheen aamukuljetukset kysyvät logistisia taitoja, kun lapsia kuljetetaan eri suuntiin: 6-vuotias Väinö menee Chydeniuksen esikouluun, 5-vuotias Touko Trivselvrån päiväkotiin ja vuoden ikäinen Alvar suuntaa Mini-Hoppin päiväkotiin.

– Kun Kokkolassa lähdettiin rajaamaan subjektiivista päivähoito-oikeutta, kaupunki sulki ison nipun ryhmäperhepäiväkoteja. Heti rupesi kuulumaan, että perheillä oli vaikeuksia saada sisaruksia sijoittumaan samaan päiväkotiin. Tämä on seurausta voimakkaasta palvelujen supistamisesta, sanoo Mäkelä.

Järjestelmä kaatuisi, jos Kokkolaan muuttaisi perhe, jossa on pienet kaksoset. Annika Mäkelä kolmen lapsen äiti

Subjektiivisessa päivähoidossa on tiukat aikarajat.

– Kahdeksaksi töihin menevä vanhempi ei lähtökohtaisesti saa tuoda lasta niin, että ehtii itse töihin, eikä lasta saa hakea neljän jälkeen. Perhe tarvitsee kaksi autoa vain tämän takia, harmittelee Mäkelä.

Tilanteeseen on odotettavissa parannusta ensi kesänä, kun subjektiivisen päivähoidon rajaus poistuu.

Mäkelän perheen aamukierrokseen kuluu autolla ajaen kolme varttia.

Arjen pyörittäminen olisi asteen helpompaa, jos edes kahden lapsen hoitopaikka sijaitsisi toisiaan lähellä.

Mäkelä yritti saada nuorimmalle lapselleen hoitopaikan samasta päiväkodista keskimmäisen pojan kanssa tai vanhimman pojan esikoulun vierestä, mutta se ei onnistunut.

Tarjolla oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko perhepäivähoitopaikka Koivuhaassa tai Mini-Hopp.

– Ilmeisesti koko järjestelmä kaatuisi, jos Kokkolaan muuttaisi perhe, jossa on pienet kaksoset.

Hän on kuullut tapauksesta, jossa perhe on perunut muuttonsa Kokkolaan, koska päivähoitopaikoista on pula.

– Kokkolassa on turha ajatella, että ostetaanpa talo tuosta päiväkotia vastapäätä, niin on helppo elämä. Lapsi ei välttämättä pääse siihen päiväkotiin edes jonottamalla.

Samalla hän korostaa, että päiväkodeissa tarjotaan laadukasta hoitoa.

Yksi vaihtoehto olisi siirtää lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen piiriin, mutta Mäkelä haluaa varmistaa, että lapset oppivat molemmat kotimaiset kielet kunnolla.

– Enkä tiedä ovatko asiat suomenkielisellä puolella yhtään paremmalla tolalla, hän toteaa.

Ykspihlajassa asuu muitakin ruotsinkielisiä asukkaita, kutenLena Eklund ja hänen 6-vuotias poikansa Kasper.

Pianonsoitonopettajana konservatoriossa ja Kokkolan seudun opistossa toimiva Eklund tekee pääasiassa iltatöitä. Sen vuoksi hän joutui hankkimaan pojalleen iltahoitopaikan Svenska Daghemmet -päiväkodista.

Tammikuussa tuli tieto, että iltahoito loppuu hoitajapulan vuoksi. Päiväkodista ehdotettiin, että Kasper siirtyisi suomenkieliseen Kiviniityn päiväkotiin. Eklund piti vaatimusta kohtuuttomana.

– Että tässä vaiheessa pitäisi vaihtaa kieltä ja päiväkotia, kun hän kuitenkin menee ensi syksynä esikouluun, ihmettelee Eklund.

Hän löysi omatoimisesti tuttaviensa kautta hoitajan. Näin Kasper saa jatkaa entisessä hoitopaikassaan.

– En voinut uskoa, etteikö tämän kokoisesta kaupungista löytyisi työntekijöitä. Löysin työntekijän yhdessä illassa, kertoo Eklund.

Eklund ja Mäkelä ovat huolestuneita sivistyslautakunnan päätöksestä liittää Ykspihlajan ruotsinkieliset oppilaat Kirkonmäen oppilaaksiottoalueeseen.

Heidän tulkintansa mukaan nykyisen aluejaon perusteella ruotsinkieliset ykspihlajalaiset menevät Villan kouluun, kun Kirkonmäki ja Villan koulu yhdistyvät parin vuoden kuluessa, vaikka Ykspihlajasta on lyhyempi, turvallisempi ja helpompi koulumatka Chydeniuksen kouluun.

– Päätös on erikoinen, kun ottaa huomioon, että Kvikant saa yhdistymisen jälkeen kuulua Chydeniuksen alueeseen, mutta ei Ykspihlaja, ihmettelee Mäkelä.

Hän on laatinut miehensä Jannen kanssa valituksen sivistyslautakunnan päätöksestä.

– Tämä on postikoodisyrjintää, Mäkelä sanoo.