Paikallisuutiset

Erityisopetuksen pioneereihin kuuluva Marjaana Leivo toivoo, että erityisopettajakoulutus voitaisiin vielä aloittaa uudelleen Kokkolassa: Pätevistä erityisopettajista on pula

Lähes viikoittain kentältä tulee tiedusteluja luokanopettajilta, jotka haluaisivat pätevöityä erityisopettajiksi.

Päivi Savela

Keskipohjalaiskunnissa on pulaa pätevistä erityisopettajista. Kätevintä olisi kouluttaa erityisopettajia alueella, jossa heitä tarvitaan.

Yliopistonopettaja KTMarjaana Leivo toivoo, että koulutus voitaisiin vielä joskus aloittaa uudelleen Kokkolassa.

– Lähes viikoittain kentältä tulee tiedusteluja luokanopettajilta, jotka haluaisivat pätevöityä erityisopettajiksi. Samoin eri paikkakuntien rehtorit ja koulutoimenjohtajat viestivät pätevien erityisopettajien pulasta, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa työskentelevä Leivo sanoo.

Oppijan tuen toteuttaminen ei saisi jäädä yksittäisen opettajan harteille. Marjaana Leivo Yliopistonlehtori

Kokkolassa epäpäteviä opettajia on erityisopettajan viroissa 5–6 ja päteviä viransijaisia on vaikea saada. Avoinna olevista erityisopettajien viroista osa joudutaan laittamaan uudelleen haettaviksi.

Erityisopettajia tarvitaan luokan- ja aineenopettajien rinnalle toteuttamaan oppimisen tukea yleisestä tuesta erityiseen tukeen. Alakoulusta alkaen on tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori pysyisi myönteisen oppimisen ja opiskelun polulla.

– Oppijan tuen toteuttaminen ei saisi jäädä yksittäisen opettajan harteille, vaan se edellyttää koko kouluyhteisöltä sitoutumista osallistavan koulun kehittämiseen. Yhdessä vanhempien ja eri sidosryhmien kanssa, Leivo sanoo.

Kokkolalla on pitkä historia erityisopettajien kouluttamisessa, ja Leivo on sen pioneereja. Ensimmäiset erityisopettajakurssit järjestettiin jo vuonna 1988 vuotta ennen luokanopettajakoulutuksen alkamista.

Ylipistokeskus järjesti koulutusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen kanssa, joka jakoi osan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamastaan resurssista Kokkolaan. Yliopistokeskus pystyi kouluttamaan 20 erityisopettajaa vuodessa.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että Jyväskylän yliopisto kykenee kouluttamaan heille asetetun tavoitteen määrän erityisopettajia Jyväskylässä.

Erityisopettajakoulutusta on järjestetty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja myös muiden yliopistojen erityispedagogiikan asiantuntijoiden kanssa. Osaavista yliopiston ja myös kentän kouluttajista on jo olemassa hyvä kouluttajaverkosto, josta saadaan asiantuntijoita kouluttajiksi.

Leivo on huolissaan perusopetuslain turvaaman oppilaiden yhdenvertaisuuden puolesta. Peruskoulun kyky tasata oppilaiden taustasta johtuvia eroja on murenemassa.

Jokaisella oppilailla tulisi olla oikeus kuulua kouluyhteisöön, opiskella ikätovereidensa kanssa ja saada samalla riittävää ja oikea-aikaista oppimisen ja hyvinvoinnin tukea – riippumatta siitä, millainen oppilaan tausta on.

Käytännössä tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva oppilas saattaa opiskella yleisopetuksessa vailla tarvitsemaansa erityisopettajan, koulunkäynninohjaajan tai pienryhmän tukea.

– Tänä päivänä huolena on muun muassa se, että suurissa oppilasryhmissä ja avoimissa oppimisympäristöissä yksittäisen oppilaan ääni voi hukkua kiireeseen ja meluun. Jos koulusta puuttuu riittävää erityispedagogista osaamista, se voi olla haitata oppimisen onnistumista ja mutkistaa koulupolkua, Leivo sanoo.

Riittävästi resursoitu ja hyvin suunniteltu oppijan tuen järjestelmä ja mahdollisuus päästä erityispedagogiseen täydennyskoulutukseen auttaa myös opettajia jaksamaan työssään.

Erityisopetuksella on keskeinen tehtävä kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisessa.

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Päteviä erityisopettajia tarvittaisiin – Omalla alueella kouluttaminen helpottaisi rekrytointia