Paikallisuutiset

Joko on naisten vuoro? – Kunta-alan neuvotteluja on käyty seitsemän viikkoa, sopimukset ovat katkolla maaliskuun lopussa: "Meidän näkemyksemme on, että palkkatasa-arvo pitää korjata" – Osallistu keskusteluun kommentoimalla

Naisen euro on 84 senttiä, kertovat tilastot. Se ei tarkoita, että samalla alalla samaa työtä tekevien miesten ja naisten palkkaero olisi tuo. Kun tarkastellaan koko työmarkkinoita, juuri tuo ero on.Naisten palkat ovat keskimäärin 16 prosenttia pienemmät kuin miesten.

Miesvaltaiset vientialat ovat avanneet tes-neuvotteluissa pään kilpailukykysopimuksen (2017–2020) jälkeiseen aikaan. Linja on muodostunut selväksi kymmenyksen tarkkuudella:3,3 prosentin korotukset sopimusaikana (noin kaksi vuotta) ja palkattomat kiky-päivät pois.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa 400 000 kunta-alan työntekijää koskevia tes-neuvotteluita on käyty kohdakkoin seitsemän viikkoa. Nykyisten sopimusten umpeutumiseen (31.3.) on aikaa reilut kolme viikkoa.

Kunta-alan työntekijöistä neljä viidestä on naisia. Hoitoalan työntekijäjärjestöt (Tehy ja SuPer) ovat asettaneet yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kymmenen vuoden mittaisen tasa-arvo-ohjelman, jossa palkkoja korotettaisiin vuosittain 1,8 prosenttia miesvaltaisia aloja enemmän.

Kyllä meistä tuntuu kummalliselta, että sairaalainsinööri tienaa samalla amk-koulutuksella huomattavasti enemmän kuin sairaanhoitaja. Nina Pulkkinen Tehyn Selänteen pääluottamusmies

– Meidän näkemyksemme on, että palkkatasa-arvo pitää korjata. Me emme ole pelkästään Tehylle ja SuPerille vailla tätä ohjelmaa, vaan koko sosiaali- ja terveysalan koulutetulle henkilöstölle, peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehyläinen pääluottamusmiesNina Pulkkinen korostaa.

Kuntatyönantajien näkemys on, että kymmenen vuoden palkkaohjelma koko kunta-alalle levitettynämaksaisi 22 miljardia euroa. Sellaista rahaa ei ole, sanovat kuntatyönantajat.

Onko tällainen vaatimus tai neuvottelutavoite realistinen?

– Rahaa on aina pitänyt löytyä jostain. Kyse on enemmänkin arvovalinnoista tässä yhteiskunnassa. Kyllä meistä tuntuu kummalliselta, ettäsairaalainsinööri tienaa samalla amk-koulutuksella huomattavasti enemmän kuin sairaanhoitaja. Toinen on miesvaltainen ala ja toinen naisvaltainen. Onhan se kummallista tässä yhteiskunnassa, kun eletään vuotta 2020, Pulkkinen perustelee.

Myös Pulkkisen kollega,Monika Sivula Soitesta on samoilla linjoilla.

– Kyllä me olemme tosissamme näiden kärkitavoitteiden kohdalla. Olemme sitä mieltä, että nyt on aika saada nämä asiat kuntoon.

Tosissaan olo tarkoittaa myös valmiutta ns. järjestöllisiin toimiin.

– Jokainen itseään kunnioittava ammattiliitto pitää jatkuvasti yllä tukitoimivalmiutta. Henkilökohtaisesti olen valmis tukitoimiin tämän asian tiimoilta. Lakko on yksi vaihtoehto tukitoimista, Nina Pulkkinen sanoo.

Kunta-alan neuvotteluissa eniten huomiota ovat saaneet hoitajat, mutta joukossa on luonnollisesti monia muitakin ammattiryhmiä. Esimerkiksi opettajat, joista heistäkin suurin osa on naisia.

–Tavoitteenamme ovat yleisen tason korotukset, kiky-päivien poistaminen ja palkkaohjelma, Kokkolan opettajien ammattiyhdistyksen pääluottamusmiesTimo Rajaniemi luettelee.

Mitä OAJ tarkoittaa palkkaohjelmalla?

– Palkkaohjelmassa lähdetään hakemaan jukolaisten (JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) korkeasti koulutettujen palkkoihin korjauksia. Hoitajien tavoitetta varmasti koetetaan peesata. Mikä (neuvottelutulos) sieltä sitten tulee, on eri asia.

OAJ:n jäsenistöstä heikoimmin palkattuja ovat varhaiskasvatuksen opettajat. Yhtenä OAJ:n kynnyskysymyksenä neuvotteluissa on saada heidät opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin. Nyt he ovat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES).

Rajaniemen realismiin ei mahdu, että hoitajat saisivat haluavansa kymmenen vuoden ohjelman 1,8 prosentin vuosittaisine korotuksineen.

– Minusta se tuntuu kovalta tavoitteelta. JUKO ei ole julkilausunut näin kovia tavoitteita. En usko, että hoitajat tulevat saamaan noin kovia korotuksia. Mihin he sitten tyytyvät eli tuleeko sieltä jonkinlainen hoitajalakko, en tiedä.

Jos, kun tai mahdollisesti hoitajat saavat tavoitteensa tasa-arvo-ohjelmasta läpi, kuntatyöntekijöiden keskinäinen solidaarisuus saattaa Rajaniemen mukaan joutua koetukselle.

– JUKOlla on monia korkeasti koulutettuja aloja, kirjastot, museot ja jotkut asiantuntijaryhmät hallinnossakin. Jos hoitajien palkat alkavat mennä vaikkapa kirjastonhoitajien palkkojen yli, se varmaan aiheuttaa JUKOssa jonkinlaisen älähdyksen.

Selvitäänkö neuvotteluista ilman lakkoja tai lakonuhkia?

– Ei selvitä ilman lakonuhkia. Tiedä sitten, onko jollakin alalla tarkoitus myös ”lahjoittaa” lakkoja ja tehdä julkisen puolen säästöt sitä kautta, Rajaniemi pohtii.