perjantai 4.12.2020 | 19:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Valtionvelka kasvaa ennätyslukemiin, mutta välillä Suomi jopa tienaa lainaamalla – Tällaisia ovat Suomen velat ja vastuut

Joonas Kuikka
Ke 10.6.2020 klo 07:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Jotkut ovat valmiit lainaamaan rahaa Suomelle, jotta saisivat joskus vähemmän takaisin.

Kyllä, luit oikein.

Tällainen velalla tienaaminen on mahdollista miinuskorkojen maailmassa.

Valtiokonttorin toimialajohtajan Teppo Koiviston mukaan jotkut Suomen valtion ottamat velat ovat olleet viime vuosina koroltaan negatiivisia.

Kun normaalisti valtio maksaa joka vuosi yksittäisestä lainasta niin sanotun kuponkikoron, negatiivisen koron lainassa tämä vuosikorko on nolla. Lisäksi luotottaja maksaa ylimääräistä Suomelle jo lainaa antaessaan. Tätä summaa luotottaja ei saa takaisin, kun laina erääntyy.

– He ovat valmiit maksamaan vähän ylimääräistä Suomen matalasta luottoriskistä, sanoo Koivisto.

Kyse on siitä, että miinuskorkojen maailmassa suuren rahan turvallinen säilöminen on kallista. Suomen valtionvelassa pääomien säilyttäminen on ilmeisesti halvempaa ja luotettavampaa kuin jossain toisaalla.

Koivisto nostaa esiin Suomen historian. Venäjän suuriruhtinaskunnan ajoista lähtien Suomi ei ole koskaan jättänyt maksamatta velkojaan, ei edes velkojen vuosikorkoja. Se mahdollistaa jopa miinuskorot ja vain muutaman prosentin kymmenyksen korkeamman korkotason kuin Saksalla.

Luottoluokituksessa Suomen arvostus on tällä hetkellä AA+ kahdelta luokittajalta. Paras luokitus olisi AAA, jonka Suomi menetti.

Suomen valtion velanotosta käytännön työstä vastaa Valtiokonttori.

Kuka tahansa ei pysty vippaamaan rahaa Suomelle, sillä velkaa otetaan usein muutama miljardi kerrallaan, ja pienimmät velan markkinaerät ovat noin miljoonan euron luokkaa.

Se, kuka Suomelle on velkaa antanut, tiedetään vain lainanottohetkellä. Myöhemmin velka elää jälkimarkkinoilla, ja voi vaihtaa omistajaa.

Esimerkiksi toukokuussa valtion liikkeelle laskema 1,5 miljardin dollarin obligaatio on kerännyt 45-prosenttisesti omistusta Aasiasta ja 23-prosenttisesti Pohjois- sekä Etelä-Amerikasta. Tämän 10 vuoden luoton vuosittainen kuponkikorko on 0,875 prosenttia, eli se tuottaa sijoittajille.

Tavallisesti obligaatiot ovat kuitenkin euroina, joten suurin osa Suomen lainoittajista on maantieteellisesti Euroopassa.

– Yleensä laina myydään eurooppalaisille sijoittajille. Britanniassa on paljon tahoja, jotka sijoittavat valtionlainoihin. Dollarilainoissa Aasiasta ja Amerikoista löytyy globaaleja sijoittajia, sanoo Koivisto.

Suomen lainoittajat voi jakaa neljään ryhmään. Ne ovat varainhoitajat ja rahastot, eläkeyhtiöt ja vakuutusyhtiöt, pankit sekä keskuspankit.

Teoriassa jälkimarkkinoilla myös yksityishenkilö voisi lainoittaa Suomea, mutta se vaatisikin jo miljonäärin varat ja halun sitoutua Suomen pitkäaikaiseen luotottamiseen.

Velkaa Suomella on yli 120 miljardia euroa, ja määrä on kasvussa koronakriisin hoitamiseksi. Yhtä suomalaista kohden velkaa on hieman yli 22 000 euroa.

Se, onko kokonaissumma ongelma, riippuu katsantokannasta. Ainakaan velanhoitokulut eivät ole takavuosien tasolla.

– Velka on tuplaantunut viimeisten 13–14 vuoden aikana. Korkokulut olivat lähes 5 miljardia euroa vuodessa vuonna 2000, kun 2019 ne olivat enää 1,2 miljardia euroa, kuvaa Koivisto.

Tätä ilmiötä selittää juuri korkotaso. Kun vanhoja pitkäaikaisia obligaatioita erääntyy, uudet ovat matalakorkoisempia. Korkokulut ovat laskeneet vähitellen.

Teppo Koivisto johtaa Valtiokonttorin rahoitustoimialaa.

Valtiokonttori vastaa siitä, ettei Suomelta lopu käteinen kesken.

Suuret linjat luo hallitus talousarvioissaan. Valtiovarainministeriö on delegoinut velanoton Valtiokonttorille.

Koronaviruskriisi on vaikuttanut siten, että Valtiokonttori on ennakoinut ja ottanut pelivaraa. Kun normaalisti ylimääräistä käteistä on ollut neljä miljardia euroa, nyt sitä on 18 miljardia euroa.

– Maaliskuun puolivälissä nähtiin, että taloustilanne huononee. Kasvatimme kassaa hyvin nopeasti yli kymmenellä miljardilla.

Kun epävarmuus lisääntyy, puskuria kasvatetaan. Vielä viikko sitten lisälainanotto oli arvioitu vajaaseen 14 miljardiin euroon. Se ei riitä.

Hallitus on kertonut lisätalousarviossaan 5,5 miljardin euron lisämenoista. Lisävelkaa tarvitaan 18,8 miljardia euroa.

Syrjään siirtyneen valtiovarainministerin Katri Kulmunin (kesk.) mukaan viime vuosien tiukka taloudenpito on antanut Suomelle pelivaraa.

– Meillä on markkinoilla luottoa ja liikkumavaraa velkaantua koronan kaltaisessa yllättävässä tilanteessa, Kulmuni sanoi viime viikon tiistaina.

Hänen mukaansa piikki ei ole holtittomasti auki. Hallituksen tavoite on tasapainottaa talous ja lisätä työllisyyttä enemmän kuin hallituskauden alun 60 000:n tavoite. Julkisen talouden tasapainotavoite on karannut 2020-luvun lopulle.

Torstaina Suomen hallitus muodosti kannan EU-komission ehdottamaan 750 miljardin euron elpymisrahastoon. Suomi jatkaa elvytyspaketin neuvotteluita siten, että jäsenmaiden on saatava rahoitusta enemmän lainoina, ei Suomelle vastuita aiheuttavina suorina tukina. Suomen velkavastuut uhkaavat kasvaa elpymisrahaston takia.

Valtiovarainministerin vaihduttua Suomea edustaa neuvotteluissa Matti Vanhanen (kesk.).

Koiviston putiikki tekee käytännön työn velanotossa.

Valtiokonttorin rahoitustoimialan niin sanottu etutoimisto neuvottelee lainat ja niiden hinnat. Keskitoimisto laskee ja valvoo valtionvelkaan liittyviä markkinariskejä. Takatoimisto hoitaa valtion velkaan liittyvän maksuliikenteen.

Kun summat ovat miljardiluokkaa, tarkkuus ja turvallisuus ovat tärkeitä.

– Virheitä pyritään karsimaan niin, että yksittäinen ihminen ei pääse mitään tekemään yksin. Työparista toinen syöttää kaupan, toinen tarkistaa ja hyväksyy sen.

Koiviston mukaan tietojärjestelmät eivät voi hoitaa maksuliikennettä yksin, vaikka digitalisaatiota hyödynnetään laajasti apuna. Niitäkin valvoo ihminen.

Valtiokonttorin rahoitustoimiala työskentelee turvaluokitellussa tilassa. Korona-ajan häiriöttömyys toteutetaan niin, että työntekijät on jaettu kahteen ryhmään. Ne työskentelevät eri aikoina, eivätkä lainkaan kohtaa toisiaan.

Suomi ottaa velkaa pienissä erissä ja ajallisesti hajauttaen. Näin vähennetään rahoitusriskiä.

Velkaa otetaan lyhytaikaisesti, keskipitkäksi ajaksi ja pitkäksi jopa 30 vuoden ajaksi.

Tilannetta kuvaa se, että suurin osa Suomen veloista erääntyy 2020-luvulla, mutta viimeisen sitoumuksen eräpäivä on 2047.

Esimerkiksi 2030-luvulla erääntyvien lainojen kuponkikorot ovat välillä 0,125 ja 1,125. Puolestaan 2040-luvulla erääntyvien 30-vuotisten lainojen kuponkikorot 2,625 ja 1,375.

Teppo Koiviston mukaan varsinkin eläkerahastot suosivat pitkiä jopa 30 vuoden valtionlainoja.

Valtiokonttori ei ota velkaa pelkästään kattaakseen esimerkiksi koronaviruksen lisämenot.

Se ottaa uutta velkaa myös maksaakseen entisiä velkoja eli tekee kuoletuksia.

Esimerkiksi tänä vuonna lähes 19 miljardin euron lisävelan lisäksi Suomi ottaa 21 miljardia velkaa maksaakseen pelkkiä erääntyviä velkoja pois. Valtiokonttori huhkii lainaa siis yhteensä 40 miljardin euron edestä.

Hyöty on se, että monesti korkokulut pienenevät uusien lainojen myötä. Ongelmia tästä tulisi, jos korot alkaisivat nousta nopeasti.

Uuden lainan tapauksessa puhutaan syndikoidusta lainasta, jonka valtion yhteistyöpankit myyvät kansainvälisille sijoittajille.

Koiviston mukaan lainan koko on yleensä 3 miljardia euroa. Myöhemmin sitä voidaan kasvattaa huutokaupoilla 6 miljardiin.

Syndikointi kestää yhden päivän, huutokaupat 30 minuuttia.

– Summat on valittu siten, että laina menee kaupaksi. Se pitää tehdä markkinoiden ruokahalun mukaan, sanoo Koivisto.

Tarkoitus on saada lainatarjoukset kokoon nopeasti, jottei jokin markkinoilla häiriötä aiheuttava tapahtuma ehdi heilauttaa Suomen valtiolainan korkotasoa tai vaikeuttaa rahan saantia arvaamattomasti.

Jo huutokauppojen lyhyestä kestosta voi päätellä, ettei lainarahasta varsinaisesti ole pulaa, toisin kuin 1990-luvun laman aikana. Koiviston mukaan nyt kyse on lähinnä siitä, että lainasta tarjottava korko on luotottajalle kelpaava.

Suomella on suuri joukko kansainvälisiä yhteistyöpankkeja, jotka auttavat lainanotossa ja käyvät kauppaa lainoilla jälkimarkkinoilla.

Joukossa ovat muun muassa Goldman Sachs, JP Morgan, Deutsche Bank, Danske Bank ja Nordea. Pankit saavat pienen palkkion Suomen uusien lainojen liikkeelle laskemisesta. Yhteistyösopimusten jatko arvioidaan vuosittain.

Suomi ei ainoastaan ole velkaa. Suomelle ollaan myös velkaa. Tunnetuin tapaus on Kreikka, joka on pystyssä noin miljardi euroa.

Lisäksi Suomella on saatavia muun muassa Afrikasta yhteissummaltaan reilut 200 miljoonaa euroa. Kuriositeettina voi mainita Venäjän, joka on hieman alle miljoona euroa Suomelle velkaa Valtion viljavaraston saatavista.

– Valtiolla on saatavina jo ammoin annettuja kehitysluottoja, joista osa on annettu anteeksi, sanoo finanssineuvos Arto Eno valtiovarainministeriöstä.

Saatavat ovat siis minimaaliset verrattuna yli 120 miljardin euron velkaan.

Toisaalta Suomen julkiset varat ovat plussan puolella, jos otetaan huomioon noin 200 miljardin euron eläkevarallisuus rahastoissa, kuten OECD laskee. Tämän varallisuuden koko on elänyt koronavirusaikana.

Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka on noin 143 miljardia euroa.

Finanssineuvos Enon mukaan eläkevarat tilastoidaan julkisen sektorin varallisuudeksi, mutta ne eivät yleisesti ottaen ole valtion varoja.

– Valtiolla ei ole mitään oikeutta niihin.

Niitä ei siis valtio voi yhtäkkiä ottaa käyttöönsä haluamaansa kohteeseen.

Likvidit eli helposti käyttöön otettavat varat ovat juuri Valtiokonttorin kassavaroja.

Suomella on myös noin 20 miljardin euron arvosta pörssiyhtiöiden osakkeita.

Vastapainoksi Suomella on yli 50 miljardin euron arvosta takauksia, kuten telakoiden takauksia Finnveran kautta.

Euroopan vakausmekanismin (EVM) Suomelle mahdollisesti lankeavat pääomavastuut ovat 11 miljardia euroa.

Saatavia Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta annetuista lainoista Suomella on 3,4 miljardia euron arvosta. Suomella on takauksia ERVV:ssä 7 miljardia.

Onko Suomen reilun 120 miljardin euron valtionvelka sitten sopivasti vai liikaa?

Suomi ei ole velkaantunein maa Euroopassa, mutta sen takaukset kuuluvat Euroopan suurimpiin.

Velan kasvu ei ainakaan heti ole matalien korkojen vuoksi vaarallista, mutta velka ei saisi pitkään kasvaa nopeammin kuin talous.

Koronakriisin takia näin käy ainakin tänä vuonna.

Toisaalta korona myös armahtaa, sillä Suomi lisävelanotostaan huolimatta velkaantuu suhteellisesti vähemmän kuin koronaviruksesta pahimmin kärsineet Euroopan maat.

Suhteellinen taloudellinen asema ei välttämättä heikkene.

Lopulta kaikki ratkeaa siinä, liukuvatko talous ja vienti raiteilleen vai pysähtyykö vauhti tyystin.

Suomi jatkaa elvytyspaketin neuvotteluita siten, että jäsenmaiden on saatava rahoitusta enemmän lainoina, ei Suomelle vastuita aiheuttavina suorina tukina.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »