Paikallisuutiset

Lapsikato pakottaa Sievin tiivistämään kouluverkkoa: Seitsemän vuoden kuluttua ekaluokalle menee 44 oppilasta, jotka mahtuisivat kahteen luokkatilaan

Sievin valtuusto päättää syksyn aikana, onko Sievissä pieniä kouluja vai yksi iso ja muutama pieni koulu.

Sievissä päätetään syksyn aikana kyläkoulujen kohtalosta. Syynä kouluverkon tiivistämiseen on lapsikato.

Sievin vs. koulutoimenjohtajaTeemu Pelkonen havainnollistaa tosiasiaa.

– Sieviin syntyy tänä vuonna vain 44 lasta. He mahtuisivat kahteen luokkatilaan mutta en tarkoita, että näin aiotaan ensisijaisesti tehdä, Pelkonen sanoo.

Tiedot syntyvistä lapsista perustuvat neuvolasta annettuihin tietoihin. Viime vuonna lapsia syntyi 54 ja vuotta aiemmin 64.

Luottamushenkilöt linjaavat, onko meillä pieniä kouluja vai yksi iso ja muutama pieni koulu. Teemu Pelkonen Vs. koulutoimenjohtaja

Lukuja on pyöritelty ja ihmetelty koulutoimistossa useaan kertaan syksyn aikana.

– Onhan tämä yhteiskunnallisesti todettu ilmiö, mutta Sievissä muutos on tosi radikaali. Sievi on muuttotappiollinen kunta, ja lisääntymisikäiset lähtevät hakemaan töitä muualta, Pelkonen pohtii.

Suurin ikäluokka Sievissä ovat ensi vuonna yläkouluun siirtyvät oppilaat, joita on 113.

– Yläkouluun tulee kasvusuuntaa mutta sekin lähtee laskuun jo muutaman vuoden kuluttua, Pelkonen sanoo.

Tänä vuonna 1–6-luokkalaisia on Sievissä 574. Lukuvuotena 2027–2028 heitä on yli 200 vähemmän.

– Kouluverkon tiivistäminen ei ole pelkästään rahakysymys vaan todellinen tarve miettiä. Toiveeni on, että voisimme pitää kouluverkon laajana mahdollisimman pitkään, Pelkonen sanoo.

Tehtävä ei ole helppo kunnassa, jonka reunoilta on pitkät välimatkat kirkolle. Pinta-alaltaan Sievi on lähes samankokoinen kuin Ylivieska ja Nivala yhteensä. Pitkän ja kapean kunnan ääripäissä sijaitsevat Kiiskilän ja Korhosen koulut.

– Kun säästöjä haetaan, henkilöstömenot ovat kaikkein isoimmat kulut mutta toisaalta kyyditystenkin kustannukset kasvavat koko ajan.

Kouluverkosta järjestetään lokakuussa valtuustoseminaari, jossa Pelkonen tuo esille erilaiset variaatiot.

– Luottamushenkilöt linjaavat, onko meillä pieniä kouluja vai yksi iso ja muutama pieni koulu.

Sievissä ei ole asetettu oppilasrajaa kyläkouluille. Kyläkouluista pienin on on Jokikylän koulu, joka on jo päätetty yhdistää vuoden kuluttua keskustassa sijaitsevaan Lauri Haikolan kouluun.

– Sitäkin täytyy mietttiä, että minkälainen koulu Lauri Haikolan koulusta tulee. Jos siitä tehdään kaksisarjainen koulu, se on toimivin malli, koska silloin ei ole yhdysluokkia.

Ensi vuonna Lauri Haikolan koulussa on 211 oppilasta, minkä jälkeen oppilasmäärä laskee.

Alle seitsemän kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsee kolme kyläkoulua: Jyringin, Järvikylän ja Leppälän koulut. Leppälän koulu on niistä oppilasmäärältään pienin, oppilaita on tänä ja ensi vuonna 41.

Leppälän koulu on pitkälti kyläläisten vuonna 2000 talkoilla rakentama koulu. Pelkonen on siellä neljättä vuotta koulunjohtajana ja tuntee kyläläiset.

– Koulun tilanne kirpaisee tosi pahasti. Fakta on kuitenkin se, että lapsimäärä on pienenemässä kovaa vauhtia.

Pelkonen tietää, että Sievissä annetaan painoarvoa pienille kyläkouluille.

– Miten Sieviin saataisiin muuttamaan perheitä, jotka ovat täältä lähtöisin? Lapsiperheistä saataisiin pitkäaikaisia asukkaita, jotka tietävät, millainen paikka Sievi on. Toki muutkin ovat tänne tervetulleita!

Kun oppilasmäärät pienenevät, myös valtionosuudet pienenevät. Nyt Sievissä on aika ratkaista, minkä kokoisia kouluja kunta voi ylläpitää.

– Toivon, että pystyisimme pitämään vakituiset opettajat, jotta heidän työpaikkansa säilyisivät. Työnkuva voi ehkä muuttua, Pelkonen sanoo.

Toinen ratkaistava asia ovat ryhmäkoot.

– Ryhmäkoot ovat nyt maltilliset. Tulevassa kouluverkkosuunnitelmassa pyrkimys on, etteivät ne painuisi paljon yli 20 oppilaan.