Paikallisuutiset

Ylivieskalainen insinööri Teemu Mäenpää valmisti itselleen samurai-haarniskan "Hyppäsin suoraan syvään päähän ja kokeilin kypärän tekemistä"

Suomessa ei liene montaa kotia, josta löytyy itse tehty samurai-haarniska. Tekeminen vaatii puun ja metallin työstämistä, maalausta sekä nahka- ja tekstiilitöiden hallintaa.

Oho! Ylivieskalainen kädentaitajaTeemu Mäenpää on asetellut kotinsa eteiseen valmiiksi taidonnäytteen, jollaista ei löydy kovin monesta suomalaisesta kodista. Tulijaa tervehtii itse tehty samurai-haarniska, joka on aseteltu japanilaiseen tapaan istuma-asentoon.

Tuntuu siltä, että teräksisen kypärän ja kasvomaskin takana voisi olla oikea samurai. Mikä on hänen nimensä?

– Monet ovat kysyneet hänen nimeään mutta en ole antanut hänelle nimeä. Hän voisi olla Sengoku-kauden samurai 1500-luvun lopulta, Mäenpää sanoo.

1500-luvun lopulla Japanissa käytiin sotia ennen 200 vuotta kestänyttä rauhaa. Puvusta voi päätellä, että kyseessä on korkea-arvoinen samurai. Haarniskan tyylistä näkee, jos on aiheeseen perehtynyt kuten Mäenpää, eurooppalaisia vaikutteita.

– Se antoi mahdollisuuden ottaa työssä taiteellisia vapauksia. Jos olisin tehnyt varhaisemman aikakauden haarniskan, pitäisi olla tiukempi kaikkien yksityiskohtien suhteen, sanoo Mäenpää.

Samurai-haarniska ilmentää kiehtovaa kulttuuria. Mäenpää on harrastanut historiallista miekkailua ja taistelulajit kiinnostavat periaatteessa.

Kun Mäenpää törmäsi netissä samurai-kypärän ohjeeseen, hän päätti kokeilla, onnistuuko takomaan sellaisen.

– Hyppäsin suoraan syvään päähän ja kokeilin kypärän tekemistä. Ajattelin, että maskia en tee mutta sitten katsoin kypärää, totesin, että jotain pitää olla naamalla.

Sen jälkeen homma lähti niin sanotusti käsistä. Kahdeksan vuoden aikana Mäenpää on pikku hiljaa rakentanut haarniskaa, josta puuttuu enää toinen hiha ja takahelma.

Kokonaisuus on vaikuttava ja jännittävä, mutta Mäenpää on esitellyt haarniskaa ainoastaan lähimmille perheenjäsenille ja ystäville. Tekijä tarkastelee teräksistä lamelleista kokoamaansa kypärää kriittisin silmin.

– Aina on vara parantaa. Kun jälkeenpäin katsoo, huomaa kaikenlaista pientä, jonka tekisi toisin.

Metallisen maskin Mäenpää on tehnyt takomalla ja sovittamalla sopivaksi omiin kasvoihin. Kipsimuotin tekeminen ei tullut mieleen eikä sitä tarvittu. Maskin ansiosta samurai-haarniska on varsin ilmeikäs ja tuntuu hallitsevan huonetta.

Haarniskat ovat olleet aikanaan arvokkaita, ja niin ne ovat edelleenkin. Budjettisyistä Mäenpää on käyttänyt tietyissä osissa vaalean peurannahkan sijaan koristemaalauksia.

Silkin sijaan hän on käyttänyt puuvillaa nauhoituksiin, jotka hän on pujotellut metallisessa haarniskassa olevien reikien läpi. Tiheät ja harvat nauhoitukset toimivat sekä koristeena että suojana.

– Silkki suojaa hyvin viilloilta, sillä se on kestävää ja sitä on vaikea leikata, Mäenpää perustelee ylellisen materiaalin käyttöä asepuvussa.

Kegutsu-jalkineet on perinteisesti tehty karhun turkista, mutta nyt materiaalina on nahka ja tekoturkis.

Teemu Mäenpää ei ole Suomessa törmännyt toiseen samurai-haarniskan valmistajaa mutta arvelee, että harrastajapiirejä saattaa olla. Hänen mielestään taitava tekijä pystyisi tekemään pari haarniskaa vuodessa.

Suomenkielisiä ohjeita ei netistä tosin löydy.

– Jos osaa lukea englanninkielisiä ohjeita, niin löytyy hyviä ohjeita, joilla pääsee alkuun, mutta aika paljon pitää soveltaa, Mäenpää sanoo.

Ohjeita löytyy esimerkiksi yksityiskohtien tekemiseen, mutta muuten suunnittelutyö pitää tehdä itse.

– Olen luonteeltani sellainen, että en kysy, vaan ennemmin selvitän itse. En ole kiinnostunut helpoista asioista vaan tykkään tehdä kaikkea vaikeaa.

Mäenpään perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi pientä lasta. Kun lapset menevät nukkumaan, on isän aika harrastaa.

Työhuoneen kaapista löytyy mapillinen luonnoksia.

– Työtunteja on mennyt paljon, todella paljon. Pelkästään suunnittelupuoleen on mennyt aivan tajuttomasti aikaa, Mäenpää kertoo tykäten juuri suunnittelemisesta.

– Mielenkiinto tähän työhön on säilynyt uskomattoman kauan. En ole muuten äärettömän pitkäjänteinen, Mäenpää kertoo.

Haarniska on välillä pitkiäkin aikoja kaapissa. Ei siis esillä paraatipaikalla, jonne se kiistämättä kuuluisi. Ainakaan niin kauan kun kissa asuu talolla.

– Kissaa ei uskalla päästää haarniskan lähelle. Se ajattelee, että tässähän on mahtavat nauhat, joita pitää päästä tutkimaan.

Haarniskan yksityiskohtia ihaillessa on pakko ihmetellä, miten joku voi olla näin monipuolisesti lahjakas.

– Se on ollut motivaationa, että pääsee kokeilemaan erilaisia asioita, Mäenpää kertoo.

Hän on oppinut erilaisia tekniikoita tekemällä ja kokeilemalla. Hän sai kotoa mallin siitä, että asioita voi tehdä myös itse. Hienovaraisemmat käsityötaidot tulevat äidin puolelta.

– Isän kanssa on tehty lapsesta saakka kaikki mahdollinen itse. Ei käsitöitä vaan remonttihommia. Käsityötekniikat olen opetellut nollasta ilman mitään pohjakoulutusta.

30-vuotias Mäenpää on koulutukseltaan tuotantotalouden insinööri ja hän on tehnyt alan töitä valmistumisestaan saakka. Hän on valmistunut hän on valmistunut Centria-ammattikorkeakoulun kansainväliseltä linjalta vuonna 2015.

– Tykkään ongelmanratkaisusta. Olen suuntautunut ajattelemaan teknisesti ja hahmotan, miten jokin asia on järkevintä tehdä.

Pukua valmistaessaan Mäenpää on voinut kokeilla laajasti erilaisia tekniikoita: puun ja metallin työstämistä, maalausta sekä nahka- ja tekstiilitöitä. Kuvaustilannetta varten hän opiskeli japanilaisen köydenpunontatekniikan, jolla hän teki tanto-veitselle väliaikaisen vyön.

Tanto-veitsen hän takoi vanhempien autotallissa käytyään ensin kansalaisopiston puukkokurssin.

Veitsen terä on karkaistua terästä, ja kahvassa on koristeellinen japanilainen sidonta. Kun veitsen laittaa puiseen tuppeen, kuuluu oikeaoppinen napsahdus.

Veitsen terä on hieman tanto-veistä pidempi, oikeastaan o-tanto.

– Terä voisi olla vielä ohuempi mutta aloittelijana en uskaltanut takoa enempää, ettei terä katkea karkaistessa, Mäenpää kertoo.

Samurain statussymbolina on perinteisesti ollut kaksi miekkaa, ns. pitkä ja lyhyt. Niitä Mäenpään samurailla ei vielä ole, mutta miekan tekeminen kiinnostaisi, jos siihen olisi sopivat työskentelytilat.

Vielä puuttuu myös varustearkku, jonka päälle samurai-haarniska perinteisesti kootaan.

Tämänhetkinen työvaihe on jinbaori-päällystakki, joka on tarkoitettu suojelemaan kallisarvoista haarniskaa ja toimimaan lämmikkeenä .

Mäenpää on suunnitellut ja kaavoittanut takin itse. Se on hänen ensimmäinen varsinainen ompelutyönsä, haarniskan tekstiiliosien lisäksi.

– Osaan suunnitella cad-ohjelmillakin, mutta tykkkään tehdä käsin, se on preferenssi. Luonnostelin kaavat leivinpaperille.

Japanilainen takki on perinteisesti neliön mallinen ja yksinkertainen. Mäenpää halusi takistaan tyköistuvamman, joten erikokoisia osia on enemmän. Siis enemmän pähkäiltävää.

Mäenpää on tehnyt takin omien mittojensa mukaan samoin kuin samurai-haarniskankin. Keskeneräisenäkin takki on niin hieno, että Mäenpään vaimo suunnittelee tilaavansa mieheltään seuraavaksi fiftari-mekon itselleen.Toivottavasti siinä on taitajalle tarpeeksi haastetta.

Otsikkoa muokattu 7.11. klo 6.44