maanantai 18.1.2021 | 14:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Tallarin soiva joulunodotus – Ei tullut konsertteja eikä työpajoja mutta tuli ihana somekalenteri

Tiina Ruotsala
Ke 23.12.2020 klo 17:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Ja tapahtui niinä aikoina, että ruotsalainen huilisti Jonas Simonson oli tulossa Kaustiselle Tallarin vieraaksi Ruotsinmaalta, mutta sitten kävi selväksi, että nyt pysytellään kotosalla, koska korona.

Voi harmituksen harmitus, taas tuli Tallarin toimintakalenteriin valkoinen kohta. Pandemiahan oli jo peruuttanut pohjoisen keikat ja konsertit.

Vaan silloin sai yhtyeen viulisti Esko Järvelä idean. Mitäpä jos tehtäisiin joulukalenteri – sellainen soiva, josta riittäisi iloa kaikille, niin kansanmusiikkia harrastaville kuin ihan vain kuunteleville.

Jo vain oli mainio idea, totesivat muut tallarilaiset eli Arto Järvelä, Katri Haukilahti ja Sampo Korva. Aluksi sitä tuumattiin, että äkkiäkös nuo soitellaan ja nauhoitetaan. No, ei se ihan niin mennyt.

Alkoi pohdinta, mitkä 24 teosta suomalaisen kansanmusiikin runsaudensarvesta poimittaisiin? Vastaus löytyi lähihistoriasta. Mukaan otettaisiin teoksia, jotka on sävelletty kansanmusiikkikoulutuksen käynnistämisen jälkeen. Samalla syntyi myös idea siitä, että luukkuja availeville facebookilaisille esiteltäisiin -80-90-lukujen kansanmusiikkisäveltäjiä.

Virva Järvelä taiteili luukut.

Projektin edetessä rima vain nousi, eikä kukaan enää ajatellut, että tuosta vaan ja se on siinä.

– Aikamoinen rutistus, myönsi Katri Haukilahti aaton kynnyksellä. Viimeinen kappale nauhoitettiin viikko sitten maanantaina.

Ensimmäinen luukku nosti lähihistorian säveltäjämestareista framille harmonikkataiteilija Maria Kalaniemen. Pitkän ja huikean kansainvälisen uran tehnyt Kalaniemi julkaisi toisen soololevynsä vuonna 1992, ja tältä kyseiseltä levyltä löytyy myös kalenterivalinta. Moni on kuunnellut Kalaniemeä duossa, jossa toinen soittaja on Timo Alakotila. Hänen osuuttaan sai oikein odottaa, sillä Alakotilalle oli annettu vasta luukku numero 13.

Toisesta luukusta soi ilmoille yksi festivaalien puskasoiton suosikin Hannun hambon säveltänyt Hannu Seppänen. Mutta luukun avannut kuulikin hieman tuntemattomamman sottiisin.

Esko Järvelä sanoo, että yksi kalenterin ideoista on ollut tuottaa kansanmusiikkiväen soitettavaksi vähemmän tunnettuja kappaleita, ja hyvin tässäkin tavoitteessa on onnistuttu, sillä Tallarilta on toivottu jo nuotteja soitetuista luukuista.

Tallarin joulukalenteri on riemukasta kuultavaa ja katsottavaa, soittimet vaihtuvat lennossa ja välillä lauletaan. Ainoaa pysyvyyttä edustavat Katri Haukilahden tyyliin sopivat punaiset villasukat.

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta, ja itse Jean Sibelius opiskeli oppilaitoksessa vuosina 1885–1889. 1890-luvulla hän opetti akatemiassa jonkin aikaa musiikinteoriaa ja sävellystä. Monta vuosikymmentä kului ennen kuin suomalainen kansanmusiikki sai oppilaitoksen oman osastonsa. Vasta vuonna 1983 aloitti Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston ensimmäisenä johtajana sekä lehtorina Heikki Laitinen. Hänen kauttaan kesti aina vuoteen 1995.

Vuosikymmenten saatossa osastolta on väitelty tohtoriksi. Niin myös moni joulukalenterissakin esitelty muusikko, kuten luukun viisitoista naiset Anne-Mari Kivimäki ja Piia Kleemola-Välimäki. Anne-Marin Suistamon Sähkö kun nousee festareilla lavalle, sen kuulee koko pitäjä. Piia on tuttu mm. ihanasta Laitakaupungin orkesterista. Suuri yleisö ei ehkä tiedä, mutta molemmat ovat tehneet myös mittavaa tutkimustyötä ja siis tohtoroituneet Sibelius-Akatemiasta.

Kansanmusiikin pääsy Sibelius-Akatemian koulutusohjelmaan on ollut sille elinehto, vaikka aluksi vähän epäiltiinkin, voisiko korkeakoulu suitsia alan vapaat taitajat. Ainahan uutta epäillään, mutta käykääpä kuuntelemassa vaikkapa Antti Paalasta, Kokkolassa vaikuttavaa harmonikkataiteilijaa – myös hän akatemiasta tohtoriksi väitellyt. Ei ole suitsittu, ei.

Ken idean esittää, saa sen myös toteuttaa. Esko Järvelä on naputellut luukkujen lystikkäät esittelytekstit ja hoidellut videoinnit Facebookiin Tallarin seinälle. Siellä ne ovat kuultavissa aina vuoden vaihteeseen saakka. Voihan olla, että tässä on runsaasti sävellyksiä myös seuraavaan kausikonserttiin. Jäämme kuulolle.

Alkoi pohdinta, mitkä 24 teosta suomalaisen kansanmusiikin runsaudensarvesta poimittaisiin?

FAKTA

Tallari

1986 perustettu kansanmusiikin ammattiyhtye, jonka kotipaikka on Kaustisella.

Konsertoi ja kouluttaa, järjestää työpajoja, yhteissoittotilaisuuksia ja jameja, vaalii perinteisiä kansanmusiikin tyylejä, kokeilee, luo ja liikkuu rohkeasti taiteen rajapintoja puhkoen.

Ohjelmistoon kuuluu useita eri konserttikokonaisuuksia solistien ja muusikkovieraiden kanssa.

Elias Tallari oli 1800-luvun lopun kovimpia häitä ja pitoja kierrelleitä pohjalaisia soittoniekkoja ja sai siksi antaa nimensä maan ensimmäiselle kansanmusiikin ammattiyhtyeelle.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »