tiistai 2.3.2021 | 18:20
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Navalnyi-kommentointi oli Suomessa poikkeuksellista – "Pääministerin tviitti tulkitaan Suomen hallituksen kannaksi ainakin ulkomailla"

Jami Jokinen
Ti 19.1.2021 klo 18:15

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi näyttää kääntäneen Suomen ulkopoliittisessa linjanvedossa uuden tai ainakin poikkeuksellisen lehden.

Muutoksen tuulia ovat puhaltaneet EU, sosiaalinen media, ihmisoikeuskysymykset ja pääministerin persoona.

Näin katsoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.

– On poikkeuksellista, että tviittien avulla otetaan kantaa naapurivaltion asioihin, hän sanoo Lännen Medialle.

Erikoista oli myös se, että ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen näytti tekevän pääministeri ennen tasavallan presidenttiä.

Navalnyi pidätettiin sunnuntaina hänen palattuaan Venäjälle Saksasta, jossa hän sai hoitoa hermomyrkky Novitshokilla tehtyyn myrkyttämiseen.

Suomen valtiojohdosta pidätystä ehätti kommentoimaan ensin pääministeri Sanna Marin (sd.), joka otti asiaan voimakkaasti kantaa pikaviestipalvelu Twitterissä maanantaiaamuna. Marinin mukaan Navalnyi on vapautettava ja hänen myrkytyksensä tutkittava.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.

Sauli Niinistön kanta kuultiin kuitenkin vasta Marinin jälkeen, maanantai-iltapäivänä. Myös Niinistö vaatii Navalnyin vapauttamista. Lisäksi hän kertoi lähestyneensä asiassa Venäjän presidentti Vladimir Putinia.

Marssijärjestys poikkesi selvästi perinteisestä, sillä Venäjää koskevat asiat ovat perinteisesti kuuluneet presidentille.

Ruostetsaaren mielestä kyse voi olla uudenlaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelukulttuurin heräämisestä. Suomessa aiheesta on keskusteltu yleensä varovasti.

– Keskustelijoiden joukko on ollut hyvin suppea. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nähty presidentin omaksi toiminta-alueeksi, johon monet muut eivät ole halunneet puuttua.

EU-jäsenyys muutti tilannetta ja nosti hallituksen roolia. Esimerkiksi EU:n yhteisen ulkopolitiikan Venäjä-pakotteet kuuluvat Suomessa hallitukselle.

Ruostetsaaren mukaan kehitys on johtanut myös eräänlaisen harmaan alueen kasvamiseen. Tilan ottaminen siinä riippuu pääministerin persoonasta.

Esimerkiksi Juha Sipilä (kesk.) ei pääministerinä juuri puuttunut ulkopolitiikkaan, vaan jätti sen tasavallan presidentille. Myöskään Marin ei ole Ruostetsaaren mielestä aiemmin profiloitunut erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaajana tai vahvana kannanottajana.

Nyt näytti olevan toisin.

– Ehkä Marinin kohdalla voidaan puhua myös profiilin nostosta ulko- ja turvallisuuspoliittisella alueella, kun hän riensi ottamaan kantaa näinkin vahvasti.

Mielenkiintoisen tapauksesta tekee myös eri medioiden rooli.

Marin siis kertoi voimakkaasta ulkopoliittisesta näkemyksestään tviittaamalla. Saman teki ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) maanantaina.

Tapaus on Ruostetsaaren mielestä yksi merkki juuri Twitterin merkityksen kasvamisesta. Palvelua on pidetty erityisesti päätöksentekijöiden ja median somekanavana.

Kyse voi olla myös poliittisen sukupolvenvaihdoksen ilmiöstä.

Toisaalta taustalla vaikuttaa myös Yhdysvaltojen tiistaina väistynyt presidentti Donald Trump.

– Voisi sanoa, että hän yritti johtaa amerikkalaista keskustelua pitkälti Twitterin kautta, Ruostetsaari muistuttaa.

Trumpin on laskettu lähettäneen kautensa aikana yli 26 000 tviittiä.

Mutta voidaanko pääministerin tviittiä ylipäätään pitää hallituksen kantana, vai onko kyse yksittäisen ministerin mielipiteestä?

Ruostetsaaren mielestä kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen.

Hän muistuttaa, että pääministeri johtaa hallitusta, edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja myös EU-politiikan johtaminen henkilöityy häneen. Siksi pääministerin kanta myös Twitterissä on Ruostetsaaren mukaan lupa katsoa hallituksen kannaksi.

– Varmasti näin tulkitaan ainakin ulkomailla, hän sanoo.

Myöskään tasavallan presidentti ei kertonut näkemystään esimerkiksi tiedotteessa, vaan Helsingin Sanomien haastattelussa. Tätäkin Ruostetsaari pitää erikoisena.

– Ehkä voisi kuvitella, ettei tästä haluttu tehdä niin isoa asiaa, että olisi annettu yksi Suomen valtion kannanotto, hän pohtii.

Edellisten ohella liikkumavaraa erityisesti pääministerille antoi Ruostetsaaren mielestä se,ettei Navalnyin tapausta voida pitää vain Venäjän sisäisenä tai Suomessa ainoastaan Venäjän-politiikkaan liittyvänä asiana.

Sen sijaan kyse on ihmisoikeuksista.

– Se avasi tilaa kannanotoille, kun oli mahdollisuus nojata yleismaailmallisiin periaatteisiin.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »