perjantai 24.9.2021 | 15:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: Nivalassa ja Lapissa oli minun Korean sotani

La 24.7.2021 klo 14:00 | päivitetty la 15:24

Vuonna 1950 puhkesi sota Korean pohjoisen ja eteläisen osan välillä. Pohjoisessa kommunismi oli levinnyt laajalle, ja sikäläinen valtionjohto määräsi sen ainoaksi aatesuunnaksi, jota alueella saa harjoittaa. Etelässä tätä ei hyväksytty, ja ainoaksi ratkaisuksi jäi alueiden välinen sota. Maa jakautui Pohjois- ja Etelä-Koreaan. Pohjois-Koreaa asettui tukeman Neuvostoliitto ja myöhemmin myös Kiina. Yhdysvallat antoi tukensa Etelä-Korealle, joten suurvaltojen vastakkaisasettelu oli valmis. Vielä ei ollut kysymys maailmansodasta, mutta laajentuminen suursodaksi oli mahdollista.

Koko maailma havahtui tilanteeseen, ja alkoi suurisuuntainen tavaroiden ja raaka-aineiden hamstraus. Hinnat nousivat – ruoka 20 prosenttia, puu 53 prosenttia ja monet tuotteet ja raaka-aineet siltä väliltä. Metsään mentiin ahkerasti, ja sieltä aukesi laaja rahavirta eri puolille maailmaa. Pankit tulivat mukaan rahanjakoon ja vahvistuivat rahan säilyttäjinä ja velan antajina, jolloin niiden korkotuotot kasvoivat.

Metsään kulki minunkin tieni. Opiskelin Helsingissä, ja agronomintutkinto oli kahta tenttiä vaille valmis. Metsästä saisi kuitenkin rahaa. Tuulelan tilalla Nivalassa oli 40 hehtaaria hyväkasvuista nuorta metsää, josta sai pikkutukkia ja kaivospuuta. Sain ostaa Ruotsissa työskennelleeltä naapurin pojalta teräskaaripokasahan, minkä jälkeen työni pääsi alkamaan omassa metsässä.

Sahasin aluksi kaksi talvikautta myyntipuuta. Kun raskas työ rupesi väsyttämään, otin vireän Pokun tallista ja ajoin puuta pihapiiriin ja maantien varteen ja sain siinä samalla ylimääräisen lepopäivän.

Kesäisin tilalla oli muita töitä. Uusittiin muun muassa talon navetta, ja karja oli hoidettava niin talvella kuin kesälläkin. Puuta karttui pihapiiriin ja maantien varteen. Tienvarressa oli 50 kuution kaivospuupino, jota tarjosimme ylivieskalaiselle yhtiölle. Ostoasiamies Koskela kävi mittaamassa pinon käyttäen yleistä tapaa, jossa korkeudesta otettiin aina kymmenen sentin vähennys puumäärää laskettaessa. Vaadimme uuden mittauksen tai muuten kauppa purkautuu. Ostaja suostui vaatimukseen. Tuolloin vallitsivat myyjän markkinat.

Korean sota (1950–1953) hiipui lopulta rajalla käytäväksi nahisteluksi. Tällöin puun hinnat laskivat sotaa edeltäneelle tasolle ja ne määritteli jälleen ostaja. Oma metsurinurani päättyi Korean sodan loputtua. Kävin suorittamassa viimeiset tentit Helsingissä vuonna 1952 ja sain agronomintodistuksen, jolla pääsi hakemaan monenlaisia työpaikkoja, sillä alan työntekijöistä oli puutetta.

Alalle oli sijoittunut runsaasti naisia, helsinkiläisiäkin. Heistä monet eivät halunneet siirtyä maaseudulle, joten maalaispojalle aukenivat maaseutuoloissa hyvät työmarkkinat. Pääosan työajastani toimin Lapin maatalouskeskuksen kotieläinagronomina. Tänä aikana Lapin maatalous koki voimakkaan nousun. Muun muassa karjan keskituotokset nousivat valtakunnaan kärkeen. Läänin navettakanta uusittiin. Lappiin rakennettiin 2 000 uutta navettaa, kooltaan 10–30 lehmälle soveltuvia. Vuotuinen kokonaismaitomäärä nousi 100 miljoonaan litraan. Lapista tuli voin ja juuston viejä. Rahavirrat kääntyivät Lappia kohti.

Erkki Raudaskoski

Sain ostaa Ruotsissa työskennelleeltä naapurin pojalta teräskaaripokasahan, minkä jälkeen työni pääsi alkamaan omassa metsässä.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »