maanantai 25.10.2021 | 20:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Pääkirjoitus

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Chisun pikkulettikohu kertoo ajasta, jossa on vaikea määrittää, mikä on kulttuurista omimista

Tiina Ruotsala
La 2.10.2021 klo 20:00

Slovakialaisen folkrock -yhtye Hrdzan musiikkivideolla maan kulttuuriperinneyhdistyy nykyaikaan. Kappaleet on tekstitetty englanniksi, ja perinteiset kansantanssijoiden letit ja palmikot vaihtuvat välillä suosioon nousseisiin pikkuletteihin eli niin sanottuihin braidseihin. Videolla on kaksi ja puoli miljoonaa katselukertaa. Kommenteissa kukaan ei kyseenalaista yhtyeen jäsenten pikkulettejä.

Suomessa laulaja Chisu nostatti somemyrskyn kokiessaan syyllistyneensä kulttuuriseen omimiseen käytettyään päässään braidseja, joiden juuret ovat alunperin afrotukkaisten ihmisten keskuudessa. Chisu sanoo ymmärtäneensä vasta nyt, että värilliset ihmiset ovat joutuneet pikkulettiensä takia kokemaan työttömyyttä, asuntopulaa tai jopa väkivallan uhkaa. Olisiko suurempi syy kuitenkin ihonvärissä kuin pikkuleteissä?

Elämme aikaa, jossa kulttuurinen lainaaminen ja varastaminen lähentyvät toisiaan. Valtakulttuurin edustajat loukkaantuvat herkästi ja vähemmistöt hyökkäävät yhä ärhäkämmin. Metoo on onnistunut perkaamaan kulttuuriin pesiytynyttä naisten seksuaalista ahdistelua ja suoranaista väkivaltaa, mutta kukaan ei edelleenkään kyseenalaista sitä, että mies voi näytellä naista. Sen sijaan Kansallisteatterin transihmisen roolittaminen miesnäyttelijällä herätti kriittistä keskustelua ja nousi hetkeksi otsikoihin.

Valtakulttuurissa on helppo kurtistella kulmia ja mitätöidä edistys toteamalla, ettei mitään saa enää tehdä tai sanoa. Toisaalta ääriyhmillä on käytössään yhtä vahva ase kuin valtakulttuurilla, eli some. Kun artistia, jonka elanto ei kestä minkään sorttista ryvetystä, uhataan somekohulla, on ymmärrettävää pyrkiä toimimaan nopeasti kohun alasampumiseksi. Tosin Chisun tapauksessa nousi uusi myrsky. Lettikohu pakottaa jälleen kerran miettimään vähemmistökulttuurien asemaa ja oikeuksia sekä mahdollista ylireagointia.

Kirjailija Lassi Sinkkonen palkittiin vuonna 1971 Kiitos kirjasta -palkinnolla teoksestaan Solveigin laulu. Kertojana on nuori tyttö, Solveig, jonka elämäntarinan kautta muodostuu tarina kolmesta työläissukupolvesta. Nuoren naisen sielunmaisemaa kuvatessaan Sinkkonen kuitenkin epäonnistui toisin kuin Nobel-palkittu Halldór Laxnes romaanissaan Salka Valka. Saamelaiskirjailija Niillas Holmbergin esikoisromaanissa Halla Helle päähenkilö ei ole saamelainen, vaan Utsjoelle muuttava tamperelainen. Suomeksi kirjoittavan Holmbergin mielestä ratkaisu mahdollistaa kulttuurierojen käsittelemisen. Hän on sanonut, että jokaiselle tekisi välillä hyvää muuttaa toisen kulttuurin nahkoihin. Mutta kuinka suhtauduttaisiin, jos valtaväestön edustaja kirjoittaisi kirjan saamelaisen näkökulmasta?

Kokkolalainen RUSKA-ensemble tekee teatteria yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. Ari-Pekka Lahden kirjoittama Áillohaš – Auringon poika sai kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton Saamenmaalla, kun sitä sekä ylistettiin että lähes boikotoitiin. Näytelmä kertoo Nils-Aslak ”Ailu” Valkeapään (1943–2001) elämästä.

Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi niin saamelais- kuin romanisketsejään. Tarkoitus oli nauraa valtaväestön luomille stereotypioille, mutta Petelius epäonnistui. Nauru muuttui ivaksi vähemmistöjä kohtaan.

Asemaansa kyseenalaistamattomalla valtakulttuurilla riittää nieltävää vähemmistöjen ottaessa elämän omiin käsiinsä ja vaatiessa pyytämään lupaa. Saamelaisaktivisti Petra Laiti tiivistää blogissaan osuvasti oikeutta vaativien tuntoja: ”Ei ole sellaista aikakautta, jolloin seksuaalinen ahdistelu olisi uhrin mielestä ollut nautittavaa. Ei ole sellaista aikakautta, jolloin vähemmistöjen pilkkaaminen olisi ollut vähemmistön mielestä hauskaa.”

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkopalvelusta.

Olisiko suurempi syy syrjintään kuitenkin ihonvärissä?

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »