maanantai 29.11.2021 | 20:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: Suomen veropolitiikka lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä

Ke 10.11.2021 klo 19:30

Suomi liittyi 1947 perustetun YK:n jäseneksi 1955. Samalla Suomi hyväksyi yhteisön laajaan peruskirjaan kirjatut tavoitteet, sekä myös yleiskokouksessa 10.12.1948 hyväksytyn ihmisoikeusjulistuksen.

Samantapaisia tavoitteita ja arvoja on kirjattu myös EU:n perus- ym. sopimuksiin. EU:n jäseneksi Suomi tuli monien mielestä vastoin Suomen silloista perustuslakia vuoden1995 alusta.

Nykyisin ja jo pitkään Suomessa harjoitetun talous- ja finanssipolitiikan johdosta on syytä kysyä, noudattaako Suomi näitä YK:n ja EU:n toiminnan perusperiaatteita ja tavoitteita ihmisoikeuksien, mm. sosiaalisen tasa-arvon sekä köyhyyden poistamistavoitteen osalta?

Mainitun kysymyksen Suomen osalta oikeuttaa etenkin 2000-luvun alun jälkeen harjoitettu talous- ja finanssipolitiikka.

Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio ovat finanssipolitiikan keskeiset välineet ja valtion veropolitiikka niiden keskeinen käsikassara.

Elikkä, lisääkö Suomen valtion harjoittama veropolitiikka eriarvoisuutta ja köyhyyttä vai torjuuko se niitä?

Valtion verotuksen osalta on perusteltua väittää, että harjoitettu veropolitiikka on lisännyt eriarvoisuutta ja köyhyyttä koko 2000-luvun ajan ja lisää sitä samaa näyttää olevan luvissa jatkossakin.

Kun valtiolle kerätyt ansio- ja pääomaverotulot ovat 2000-luvun aikana kasvaneet vain noin 2 % ja niin sanotut välilliset verot vastaavasti n. 90 %, niin valtion tuloverorakenteen muutos on ollut käsittämättömän raju.

Tämän verorakenteen muutoksen seurauksena suhteellinen köyhyys ei ole suomessa lainkaan laskenut vaan pikemminkin noussut ja absoluuttinen köyhyys on selvästikin vain kasvanut. Tämä on samalla lisännyt kansalaisten eriarvoisuutta.

Edellä mainitussa on kysymys ihmisarvon toteutumisesta moneltakin eri kantilta tarkastellen.

Tätä em. harjoitettua veropolitiikkaa ollaan jatkamassa, sillä hallituksen keskeiset ministerit ja enin osa kansanedustajistakin ovat äskettäin olleet sillä kannalla, että tuloverotusta tulee edelleen keventää.

Tuloverotuksen keventäminen merkitsee vääjäämättä välillisen verotuksen kiristämistä tai sosiaaliturvan leikkauksia, jopa molempia ja josta kärsivät ne pienituloiset joilta ei mene tuloveroa, mutta jotka maksavat tuloistaan suoria välillisiä veroja n. 23–25 % ja tämän lisäksi epäsuoria välillisiä veroja 13–14 %.

Vielä em. epäkohtaa täydentää v. 2022 vuoden budjettiesityksessä oleva ns. kotitalousvähennyksen korottaminen, koska korotuksesta pienituloiset eivät pääse hyötymään sen toteutustavan vuoksi joko lainkaan, tai kovin vähän, mutta hyväpalkkaiset varsin runsaskätisesti.

Nyt Suomen hallituksen tulee välittömästi tarkistaa ja kysyä itseltään, onko Suomessa 2000-luvulla harjoitettu talous- ja finanssipolitiikka vähentänyt kansalaistemme toimeentuloeroja, köyhyyttä ja eriarvoisuutta, vai onko se lisännyt niitä, sekä toteuttaako harjoitettu politiikka YK:n ja EU:n eräitä tärkeitä perustavoitteita?

Heikki Häyrynen

Nivala

Tuloverotuksen keventäminen merkitsee vääjäämättä välillisen verotuksen kiristämistä tai sosiaaliturvan leikkauksia.

#

Kommentoi 2 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »