tiistai 25.1.2022 | 09:30
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Asiantuntijat eri linjoilla kolmannen rokoteannoksen kiireellisyydestä – Husin Lehtonen painottaa: Kolmas rokoteannos olisi tärkeä tartuntojen torjumisessa

Hallitukselta odotetaan tiistaina linjauksia uusista koronarajoituksista.

STT\, Saila Kiuttu, Emmi Tilvis
Ma 29.11.2021 klo 17:57

Helsinki

Asiantuntijoilla on erilaisia arvioita kolmannen rokotteen kiireellisyydestä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen korostaa kolmannen rokoteannoksen hyötyä koronaviruksen ja sen aiheuttaman vakavan taudin torjunnassa.

Lehtosen mielestä kolmatta rokoteannosta olisi hyvä alkaa antamaan laajemmin jo ennen joulua, minkä hän on tuonut julkisuudessa esiin jo aiemmin.

Lehtonen on yksi kirjoittajista Helsingin Sanomissa sunnuntaina julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa joukko lääkäreitä kritisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Hanna Nohynekin esittämiä näkemyksiä koronarokotteen kolmannen annoksen antamasta suojasta.

Nohynek on arvioinut Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei kolmansien rokotusannosten aikaistamisella ole tulenpalava kiire, sillä vakavan taudin torjumisessa rokottamattomien rokottaminen on tehokkaampaa kuin kolmansien annosten antaminen.

Kysymykseen onko Nohynekillä lääkäreiden luottamus, Lehtonen vastaa, ettei kyseessä ole luottamuskysymys, vaan erilaiset mielipiteet. Lehtosen mukaan mielipidekirjoitus oli reaktio Nohynekin näkemyksiin ja liittyi rokotekeskusteluun ylipäänsä.

– Professorikollegat olivat lukeneet Hanna Nohynekin kommentteja rokotesuojasta ja olleet vähän eri mieltä niin kuin minäkin, Lehtonen sanoo STT:lle.

Lehtosen mukaan ensimmäiset, toiset ja kolmannet rokotteet eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen, vaan niitä pitäisi pystyä edistämään yhtä aikaa. Hänen mukaansa Suomessa on käytössä samat tiedot kuin muissakin Euroopan maissa.

– Olisi hämmästyttävää, jos täällä päädyttäisiin eri tulokseen datan suhteen kuin muissa Euroopan maissa.

Lehtonen arvostelee myös valmistelun nopeutta, sillä hänen mielestään asioita olisi voinut valmistella ripeämmin ja tuoda päätettäväksi nopeammin.

Myös hallituksesta painetta rokotuspäätöksiin

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut julkisuudessa, että hallitus haluaa kolmannen rokotuksen nopeasti kaikille halukkaille.

Jonkinlaisen takarajan kolmannelle annokselle saattaa muodostaa se, että EU-komissio on ehdottanut, että EU:n koronarokotustodistus olisi voimassa yhdeksän kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Tästä eteenpäin todistus ei enää olisi voimassa ilman kolmatta rokoteannosta.

Hallituksen vastikään päivitetyssä rokotusstrategiassa painopistettä muutettiin niin, että tavoitteena on myös tautimäärien ja sairastavuuden vähentäminen eikä ainoastaan vakavien tautimuotojen torjuminen. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR ja THL olivat tätä ennen linjanneet lausunnossaan, että taudin määrän vähentäminen rokotuksella ei ole mielekästä, mikä on tiettävästi herättänyt hallituksessa ihmetystä.

Kiuru, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) eivät kommentoineet koronakysymyksiä STT:lle maanantaina.

Hallitus käsittelee huomenna uutta virusmuunnosta

Hallituksella on runsaasti koronaan liittyviä asioita pöydällä, kun se tiistaina iltapäivällä kokoontuu neuvottelemaan Säätytalolla. Aiheina ovat epidemiologinen tilannekuva, rokotustilanne ja uusi omikronmuunnos.

Tiettävästi hallitus keskustelee muun muassa rajojen terveysturvallisuudesta virusvariantin vuoksi. Hallituslähteiden mukaan hallituksen piirissä on kartoitettu erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jopa rajojen sulkemista tai sisärajatarkastusten palauttamista. Päätöksiä etenemissuunnasta ei kuitenkaan ole tehty.

Ulkomaalaisten matkailijoiden maahantulo on kielletty ulkorajoilla tietyistä eteläisen Afrikan maista, joissa koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen on havaittu leviävän.

Koronatilanne on viime viikkoina heikentynyt merkittävästi, ja uusi koronavirusmuunnos omikron uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Hallitus joutuu tiettävästi pohtimaan esimerkiksi sitä, tulisiko alueiden toimenpidevalikossa olevia rajoituksia laajentaa muun muassa ulkona järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, ryhmäliikuntaan, joukkueurheiluun, laulutilaisuuksiin sekä kaukoliikenteen juna- ja bussiliikenteeseen. Aiemmin rajoituksia on voinut kohdistaa merkittävän riskin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa kontakteja on enemmän.

Myös koronapassin laajempi käyttö on hallituslähteen mukaan pohdinnassa. Hallitus pohtinee myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden rokotuspakkoa. Lisäksi etätyösuositus ja maskisuositus ovat asioita, joista on ollut tarkoitus neuvotella.

Hallitus oli päättänyt tiistain neuvottelusta jo ennen kuin omikronmuunnoksen ilmenemisestä Afrikassa kerrottiin.

KRARin päätöstä odotetaan keskiviikkona

Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmältä odotetaan keskiviikkona kannanottoa 5–11-vuotiaiden rokottamisesta ja kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle. KRARin lausunnon pohjalta THL esittää oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.

Tällä hetkellä kolmatta rokotetta annetaan vain yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille. Lapsista rokotetaan vähintään 12-vuotiaat.

Eurooppalaiselta tasolta tuli viime viikolla rokotusten laajentamiseen liittyviä linjauksia, jotka vaikuttavat päätöksentekoon Suomessa. Euroopan lääkevirasto (EMA) päätti viime torstaina suositella Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen antamista 5–11-vuotiaille lapsille. Euroopan komission täytyy vielä myöntää rokotteelle myyntilupa.

Lisäksi EU:n alainen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus on linjannut, että tehosteannoksia tulisi harkita annettavaksi aikuisille, joskin niin, että etusijalle pannaan yli 40-vuotiaat. Suosituksen mukaan tehosteannos tulisi ottaa aikaisintaan puolen vuoden kuluttua toisesta rokotteesta.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »