maanantai 23.5.2022 | 05:05
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Vili Ruuskan kolumni: Vaihtoehtoisia tulkintoja joululaululyriikoista – Voit myös kuunnella kolumnin

Su 19.12.2021 klo 06:30 | päivitetty su 07:12

Kuuntele kolumni tästä (kolumni luettavissa alla):

Kattojen päällä on lunta

Tonttu ei vaan saa unta. (Tonttu)

Vallitseviin olosuhteisiin nähden on merkillistä, että tonttu ei saa unta. Miten niin? Siten, että tässä kontekstissa vaan-konjunktion voidaan tulkita ilmaisevan vastakohtaisuutta. Asian voisi muotoilla näinkin: "Kattojen päällä on lunta, mutta tonttu ei saa unta".

Syy-seuraussuhdehan on looginen. Tonttu pelkää, että katto romahtaa lumen painosta.

Ajatelkaapa itsenne käännösajan Suomeen 1880-luvulle. Tuolloin käytettiin turve- tai pärekattoja. Paksu lumikerros saattoi koetella katon kestokykyä. Siitä tässä lauletaan.

Ehkä lumen sijainti ei olekaan pääpointti vaan lumen olemassaolo ylipäätään. Lumihan on talven indeksi (= merkki) niin kuin savu tulen. Eli: Risooko talvi tonttua? Onko hänellä kaamosväsymys?

Tiedän. Tyypillinen oire on liikaunisuus, mutta toisaalta kaamosväsymyksen myötä unen laatu heikkenee. On niin väsynyt illalla, ettei uni tule.

Kuulostaa paradoksaaliselta – ja tontun kärsimältä vaivalta.

En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.

Olen pieni veljesi, tulin taivahasta. (Varpunen jouluaamuna)

En ole kylliksi perillä uskontotieteistä tai biologiasta kyetäkseni analysoimaan tätä mahdollista metamorfoosia ihmisestä eläimeksi. On järkevämpää tarkastella ns. varmoja asioita. Kuten laulusta aiemmin ilmenee, kyseessä on – esimerkkikohdasta huolimatta – lintu. Toisekseen se aiempien säkeiden perusteella puhuu tytölle. Lahjakas siipiveikko, etten sanoisi...

Asiaan. Aihetodisteet kielivät siitä, että ollaan Skandinaviassa ja eletään hyistä talvea. Jos tukeudutaan laulun lyriikoihin ja nimeen, ilmestyvä lintu on varpunen, mikä on odotuksenmukaista. Onhan varpunen elinympäristössämme yleinen lintulaji, joka talvehtii Suomessa ja on sopeutunut elämään ihmisen asuttamissa ympäristöissä. Tosin: mikä vieraslaji tulisi Suomeen talvella, kuten esiin nostettu kohta antaa ymmärtää?

Lyriikka siis on ja ei ole järkeenkäypä. Muodonmuutoksen jo sivuutin taktisista (= opillisista) syistä. Lisäksi epäilen, noinkohan varpunen "riemuiten" tulee noukkimaan siemenen tytön kädestä lainkaan arastelematta. Jaa-a...

Tahtoisin päästä paimenten mukaan,

unohtaa kiireen ja melun rasittavan. (Tulkoon joulu)

Onko minäkertojalla realistinen käsitys karjatalouden harjoittamisesta? Ikään kuin lampaiden tai nautojen kaitsenta olisi seesteistä, kiireetöntä puuhaa? En usko.

Melunkin välttely on niin ja näin. Kun pistetään vaikkapa sata lammasta niitylle, tuskin siellä ihan vaiti nurmea näykitään.

Jää epäselväksi, tekeekö melusta rasittavan melun voimakkuus vai äänen laadulliset tekijät. Sanonpahan vain, että toisteinen määintä voi jollekulle olla rasittavaa melua. Esimerkiksi se.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »