tiistai 16.8.2022 | 00:38
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Sukututkimus auttaa selvittämään omia juuria ja historiaa – Tuntuu hyvältä kuulua johonkin jatkumoon

Tiina Ojutkangas
To 28.7.2022 klo 20:00

Suomen sukututkimusseuran verkkosivuilta löytyy mielenkiintoinen osa suomalaista historiaa, kun käy katselemassa luetteloa sukuseuroista. Monet varmasti tuntevatkin oman sukunsa toimintaa, mutta verkkosivujen kautta on hauska päästä tutkimaan myös muita sukuja.

Suomen sukututkimusseuran lisäksi alan asiantuntemusta tarjoaa Sukuseurojen Keskusliitto, joka on sukuyhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö. Keskusliitolla on noin 120 jäsenseuraa ja lähes 1000 kannattajajäsentä. Jäsenseuroissa on yhteensä noin 30 000 henkilöjäsentä. Jäsenmäärä voisi olla paljon suurempikin.

Innokkuus sukuharrastukseen vaihtelee. Osa suvuista on ollut pitkään aktiivisia hankkimaan tietoa omasta menneisyydestään ja suvun vaiheista. Myös uudempia seuroja on. Usein sukuseuran perustaminen ja sen aktiivisena pysyminen edellyttää aktiivisia jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja valmiita tekemään töitä muidenkin puolesta.

Sukututkimusbuumi tuli Suomeen 1970-luvulla, eikä se ole sittemmin laantunut, arvioi Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma STT:n jutussa kaksi vuotta sitten. Hän piti merkittävänä syynä sukututkimuksen mahdollistumiseen sitä, että kirkonkirjat digitoitiin. Tietojen etsiminen sitä kautta helpottui.

Sukututkimus onkin vienyt monet suomalaiset mennessään. Sukulaisuussuhteiden selvittäminen on kiehtovaa puuhaa. Parhaimmillaan tutkitaan myös yksittäisten henkilöiden elämää eikä sukututkimusta oikeastaan voi tehdäkään ilman suvun jäsenten vaiheiden tuntemista. Sukupuun rakentaminen ihan tosimielessä voi tuoda yllätyksiä ja ainakin tietoa omasta menneisyydestä.

Suomen sukututkimusseura kuvailee sukuharrastusta sanomalla, että sukututkimus on yksi näkökulma historiaan. Silloin historia muuttuu uudella tavalla kiinnostavaksi ja läheiseksi. Tämän voimme esimerkiksi me Karjalasta paenneiden jälkeläiset allekirjoittaa, kun Suomen historiaa on kirjoitettu oman suvun mailla. Kokijoina ovat olleet omat läheiset. Historia ei ole tapahtunut joillekin muille.

Karjalaisia onkin pidetty sukurakkaita. Siitä kertokoon Karjalan liitto ja sen toiminta omaa tarinaansa. Myös tällä seudulla on paljon karjalaisia, joita oman suvun menneisyys kiehtoo ja kiinnostaa. Jokaisen suvun vaiheet omat tietysti omalla tavallaan yhtä tärkeitä ja jäsenilleen merkittäviä.

Kesäviikonloppuina sukuseurat eri puolilla Suomea kokoontuvat yhteen pitämään kokouksiaan ja vaalimaan sukuyhteyttä. Turvattomalta tuntuvassa ja epävarmassa maailmassa voisi kuvitella, että juuret kiinnostavat ja tuovat turvaakin. Kuulun johonkin ja olen osa jatkumoa.

Asuivat ihmiset missä tahansa, on jokainen jostakin kotoisin. Näppituntuma on se, että Keski-Pohjanmaalla tuntuu olevan tärkeää tietää, kuka on kenenkin sukulainen. Kukapa ei olisi kuullut kysyttävän, "kenenkäs tyttöjä sitä ollaan" tai onko sukunimi oma vai avioliiton kautta saatu. Siirtolaisuus on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että sukuyhteydet ovat muodostuneet tärkeiksi. Voisi kuvitella, että omia juuria on oppinut arvostamaan nimenomaan ollessaan kaukana kotoa, uudessa maassa ja elämässä.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus. Periaatelinja on luettavissa lehden B-osan päivyrisivulta ja verkkosivuilla.

Turvattomalta tuntuvassa ja epävarmassa maailmassa voisi kuvitella, että juuret kiinnostavat.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »