Lentoliikenteen jatkuminen Kokkolan ja Helsingin välillä varmistui torstaina, kun valtioneuvosto julkisti vuoden ensimmäisen lisätalousarvionsa.

Eduskuntaan lähtevään lisätalousarvioon mahtui 17 miljoonan euron rahoitus nykyisen ostoliikennesopimuksessa olevan option lunastamiseksi ajalle 30.7.2023–28.4.2024.

Nykyinen ostoliikennesopimus viiden maakuntakentän eli Kokkolan, Kajaanin, Kemin, Joensuun ja Jyväskylän reittilennoista päättyy heinäkuun lopussa. Sopimuksen option käyttöönotto jatkaa nyt lentoja huhtikuun 2024 loppuun saakka.

Myös Finnair on sitoutunut jatkamaan lentoja, kun rahoitus varmistuu.

– Edellyttäen sitä, että eduskunta hyväksyy asian, liikenne Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla ja muilla neljällä asemalla on turvattu huhtikuun lopulle 2024, sanoo Kruunupyyn lentoasemayhtiön toimitusjohtaja Stig-Göran Forsman.

Hänen mukaansa kolmioreitin käyttö Helsingin, Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä on "koko ajan kasvussa".

– Iso osa matkustajista on liikematkustajia. Syynä on Kokkolan alueen vahva teollisuus. Alkuvuodesta on aina hiljaisempaa, mutta tilanne paranee vuoden mittaan. Olemme erittäin kiitollisia ja tyytyväisiä, että jatko on turvattu reiluksi vuodeksi eteenpäin, Forsman sanoo.

Kainuun suunnalla ollaan tyytyväisiä tilanteeseen. Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja ja Idän Taiga -matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Sari Rusanen on hyvin tyytyväinen hallituksen rahoituspäätökseen. Rusasen mukaan lentojen jatkumo pelastaa talven 2023–2024 ja antaa matkailuyrittäjille uskoa tulevaan. Rusanen pitää hyvänä, että lennot jatkuvat nykyisten aikataulujen mukaan.

– Meidän yrittäjät lähtevät heti vahvistamaan ensi kauden kansainvälisiä kumppanuuksia. Tässä ajassa ehtii tehdä myös uusia avauksia. Kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa on lähes joka tuleva viikko joku myyntitapahtuma tai tutustumisvierailu, Rusanen kertoo. 

Arctic Lakeland -matkailuhankkeen koordinaattori Hanna Linjalan mukaan lentojen varmistuminen mahdollistaa kansainvälisten vapaa-ajan matkailijoiden tavoittelun koko tulevalle kesäkaudelle ja erityisesti Keski-Euroopan elo-syyskuun lomakaudelle.

Myös Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen on tyytyväinen option käyttöönottoon ja siihen, että katkosta ei nyt tule. Hämäläisen mukaan kainuulaisyritykset voivat nyt suunnitella matkustamisensa pitkäjänteisesti, ja matkailuyritykset pystyvät myymään talvikauden 2023–2024 tuotteita.

– Ikävää on, että Finnair edelleen viestittää, ettei aio jatkaa lentoja markkinaehtoisesti. Olettaisi, että kaupallista lentoliiketoimintaa harjoittava yritys olisi kiinnostunut katsomaan turvatun ostoliikennekauden aikana, nousevatko reitin matkustajamäärät sellaisiksi, että lentäminen kannattaisi ilman tukia, Hämäläinen ihmettelee.

Hämäläinen ja Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen korostavat, että Kainuun ensisijainen tavoite on edelleen paluu tavalla tai toisella markkinaehtoiseen liikenteeseen. Malisen mielestä viimeistään ensi vuoden toukokuusta lähtien lentoyhteyksillä tulee olla markkinaehtoinen liikenne

– Kainuun kannalta näen ainoana hyvänä ratkaisuna Kajaanin lentoyhteyksien saamisen markkinaehtoiseksi. Etsikkoaika on tästä vuoden loppuun, Malinen sanoo.

Malinen uskoo, että Kajaanilla on viidestä maakuntakentästä parhaat edellytykset päästä markkinaehtoisuuteen matkailumahdollisuuksien ansiosta. 

– Ostopalvelulennoillakin meillä on paras volyymi. Pitää muistaa matkailuliikenne, joka nykyisistä luvuista puuttuu liian lyhyiden ostopalvelulentojen myyntijaksojen takia. Muilla neljällä kentällä voi olla edelleen pakko turvautua ostopalveluihin.

Malisen mielestä lentoliikennettä olisi tuettava ellei millään muulla kulkuyhteydellä voida taata alle 3 tunnin yhteyttä maakunnista pääkaupunkiin. Ostopalvelulentoliikennettä on myös kritisoitu, mutta Risto Hämäläinen muistuttaa, että ilman valtion tukea ei myöskään junia ja linja-autoja kulkisi yhtä paljon kuin nyt. 

Traficomin sivujen mukaan valtio tukee esimerkiksi linja-autoilua 110 miljoonalla eurolla per vuosi ja junaliikennettä 35 miljoonalla eurolla. Helsingin joukkoliikenteen viimeisin tukipotti oli 20 miljoonaa euroa.

/// Lisätty Stig-Göran Forsmanin kommentit kello 18.50.