| ° | m/s | |
Kannuksen, Raution ja Kalajoen seudulla tehtiin keskiviikkona harvinainen havainto: taivas salamoi.
Suurin osa Suomen ukkosista sijoittuu touko-syyskuulle, mutta myös talvella havaitaan ukkosta vuosittain. Usein talvisalamat esiintyvät sakeassa lumipyry- tai räntäsateessa lämpötilan ollessa lähellä nollaa.
– Muistaakseni keskiviikkona Kannuksen ja Kalajoen suunnalla liikkui sakeita lumikuuroja iltapäivästä alkuiltaan, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Laura Tuomola.
Tyypillisesti talviset salamat ovat heikompia ja sähkövarauksen purku epäselvempi kuin kesäisissä ukkosissa.
– Pohjanmaan rannikon seutuvilla rekisteröitiin keskiviikkona yksi maasalama ja 12 pilvisalamaa. Uskon, että Kannuksen ja Kalajoen seudulla tehdyt havainnot liittyvät niihin. Salaman havaitakseen pitää kuitenkin sattua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, sanoo Tuomola.
Mikä on talvi- ja kesäukkosen ero?
– Varsinaisia ukkoskuuroja ei synny talvella, sanoo Tuomola.
Suomessa esiintyy kesän aikana ukkosia noin 100 päivänä jossakin päin maata. Kuten ukkospäiväluvunkin tapauksessa, salamatiheydessä on huomattavaa vuosittaista vaihtelua, niin kuin Suomen säässä yleensäkin.
Jakson 1960-2016 ennätysvuodet ovat olleet 1972 sekä 1988, jolloin Suomessa esiintyi yli 300 000 maasalamaa; keskimääräinen vuotuinen määrä on reilut 130 000.
Viimeisen noin 20 vuoden jaksolla salamointi on painottunut maan länsiosiin, etenkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle. Kesät 2010 ja 2011 olivat myös voimakkaiden ukkosten aikaa, sekä salamoinniltaan että massiivisten tuulituhojen osalta. Vuosi 2015 puolestaan oli salamoinnin osalta koko mittaushistorian vaisuin.
Juttuvinkit ja uutispäivystys
Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601
Sähköposti: toimitus@kpk.fi
| ° | m/s | |
TILAAJILLE
