Venäjän hallitus on kritisoinut Suomen valtiota Pyhäjoen ydinvoimala-hankkeen keskeyttämisestä. Venäjä katsoo, että Suomi on rikkonut niin sanottua investointisuojaa, joka estää valtioiden puuttumisen yritysten investointeihin toisessa maassa. Suomessa katsotaan, että kyse on Fennovoiman omasta päätöksestä keskeyttää hanke, eikä Suomen hallitus vaikuttanut asiaan.

– Tämä ei ole valtioiden välinen kiista eikä tämä hanke ole ollut missään vaiheessa Suomen valtion hanke. Tämä on meille aivan kirkas lähtökohta tässä asiassa, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.

Hän muistuttaa siitä, miten prosessi eteni Fennovoiman lopettamispäätökseen.

– Suomen hallitus ei ole tässä asiassa tehnyt päätöstä lopettaa hanke. Siinä vaiheessa kun Fennovoima ilmoitti, että hanke loppuu, niin Suomessa valtioneuvosto totesi, että tämän rakentamislupahakemuksen käsittely loppuu, jatkaa Huttunen.

Oliko päätöksessä mukana poliittisia tekijöitä, sitä punnitaan nyt. Fennovoima on perustellut lopettamispäätöstään venäläisen laitostoimittajan viivästyksillä. Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen huomauttaa asiaan liittyvistä lausunnoista heti hyökkäyssodan alettua.

– Tietysti siinä oli tämä Lintilän lausunto, että hän ei näe mahdollisuutta esittää sen hankkeen edistämistä hallitukselle.

Mikäli hanke etenee kansainväliseen oikeuteen, olennaista on, puhuiko elinkeinoministeri yksityishenkilönä vai hallituksen edustajana.

– Ihmiset ovat sekä yksityishenkilöitä että poliitikkoja, puolueensa edustajia ja ministereitä. Riippuu siitä, mistä näkökulmasta sitä lausuntoa tulkitaan, tietää Tynkkynen.

Eteneekö asia oikeuskäsittelyyn, sekin jää nähtäväksi.

– Uskon, että varmasti Venäjä etenee tässä oikeusprosessissa. Se on osa sitä painostusta, vähintäänkin tämmöstä psykologista vaikuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen ei pidä kirjelmää järin vaarallisena eikä erikoisenakaan. Huhut Suomen valtion haastamisesta oikeuteen ovat hänen mielestään ylimitoitettuja.

– Se on aivan normaalia, että suvereenit valtiot kirjelmöivät keskenään erilaisista asioista. Tämä on kuitenkin selkeästi yhtiöiden välinen riita, eikä sitä tule laajentaa valtioiden väliseksi, muistuttaa Huttunen.

Tynkkynen tietää, minkä vuoksi asia on arka ja herkkä. Kun energiayhteistyötä Venäjän ja lännen kanssa on tehty viime vuosikymmeninä, sopimuksissa ei ole poliittisia ehtoja: että esimerkiksi hyökkäyssota oikeuttaisi sopimuksen purkamiseen. Siksi asiassa halutaan pitää juridiset seikat laitostoimituksen viivästymisestä ja muista konkreettisista ongelmista esillä. Poliittiset syyt silti tunnustetaan osasyyksi tilanteeseen.

– Se on varmasti kaikille selvää, että näin on. Fennovoima vetoaa näihin muihin syihin, jotka nekin ovat aivan päteviä. Juridisesti he eivät voi vedota siihen, että toimittajaosapuoli on sotaa käydä maa.