Yliopistojen pääsykoeuudistus muuttaa vuoteen 2020 mennessä opiskelijavalintojen perusteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmien mukaan kaksi kolmesta opiskelijasta valitaan vastedes suoraan ylioppilastodistuksella, yksi kolmesta pelkästään pääsykokeella.

Oulun yliopiston johtamassa tutkimusryhmässä on juuri tutkittu, millaisilla ylioppilastutkinnon arvosanoilla eri aloille on päästy opiskelemaan vuosina 2013–2015. Lännen Media tutustui aineistoon ja vertaili alat erinomaisten L- ja E-arvosanojen kirjoittaneiden perusteella.

Arvosanakärki ei ole yllätys. Lääketieteen opinnot keräävät keskimäärin Suomen kovimmat ylioppilaskirjoittajat. Toiseksi kovin karsinta on psykologiassa, kolmanneksi ylsivät oikeustieteet.

Yliopistoaloista keskimäärin heikoimmilla ylioppilastuloksilla päästään lukemaan kasvatustieteitä. Toiseksi vähiten ylioppilaspapereilla on painoarvoa maa- ja metsätaloustieteissä, kolmanneksi vähiten taideaineissa sekä teologiassa.

– Kasvatustieteet on kilpailtu ala. Päällimmäinen merkitys ei kuitenkaan kaikissa koulutusohjelmissa ole kovilla arvosanoilla, vaan alalle sopivia ihmisiä haetaan myös soveltuvuusarvioinneilla, kertoo Avain-tutkimusryhmän vetäjä, Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen.

Vaikka eri alojen ylioppilaskirjoitustuloksissa on eroja, erot eivät kovin suuria. Tässäkin paljastuu suomalainen tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä.

Vaikka lääketieteessä on ylioppilaskirjoittajien kärkeä, peräti 41 prosenttia alalle hyväksytyistä ei kirjoittanut yhtään laudaturia (L) vuosina 2013–2015. Toki tilanne muuttuu, kun todistusvalintaa korostetaan, mutta tuskin ratkaisevasti.

– Ei kuuden L:n kirjoittajia ole niin paljon, että he täyttäisivät aloituspaikat. Kyllä ihan tavalliset ihmiset pääsevät yliopistoon, Pursiainen toteaa.

Tutkimustuloksista paljastuu sekin, että jokaiselta tieteenalalta löytyy lukuisia neljä laudaturia kirjoittaneita opiskelijoita. Ylioppilaskirjoittajien eliitti on avarakatseista ja laajasti eri tieteistä kiinnostunutta.

Yliopistoihin pääsee nykyään ja jatkossakin ilman erinomaisia arvosanoja eli L:n tai E:n saamista ylioppilaskirjoituksista. Vuosina 2013–2015 valituista 22 prosenttia ei kirjoittanut yhtään erinomaista arvosanaa.

Ja vaikka ylioppilaskirjoitukset menisivät penkin alle, pääsykokeet pidetään jatkossakin noin kolmasosalle yliopistoon valittavista.