Paikallisuutiset

"Elin pelossa, vaikka yritin ylläpitää kulissia normaalista elämästä" – Kun lähisuhdeväkivalta satuttaa, apua saa turvakodista

Eteisen naulakko on täynnä talvivaatteita ja keittiöstä kantautuu vaimeaa naurua. Ulko-ovi napsahtaa lukkoon ja varmuusketju kilahtaa. Nyt ollaan Kokkolan turvakodissa.

Ensi- ja turvakoti Ainan sosiaalityöntekijäCarola Holmbäck-Puskalan työhuone löytyy turvakodin asiakkaiden käytössä olevien huoneiden keskeltä. Kaikki viisi turvakotipaikkaa ovat perhekohtaisia, mikä tarkoittaa sitä, että yhdessä huoneessa voi asustaa esimerkiksi äiti kolmen lapsensa kanssa.

– Tarjoamme kriisiapua lähisuhdeväkivallan uhatessa tai silloin, kun väkivaltaa tapahtuu konkreettisesti. On hyvä muistaa, että lähisuhdeväkivalta voi olla myös henkistä, Holmbäck-Puskala selventää.

Ensi- ja turvakotiAina on toiminut Kokkolassa vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkoi koordinoida toimintaa ja valtio korvata kulut. Palvelut ovat siis asiakkaille täysin ilmaisia.

– Useimmiten ihmiset soittavat meille ensin, mutta on ollut niitäkin tilanteita, joissa asiakkaat ovat vain ilmaantuneet oven taakse. Niinkin voi tehdä, sillä meillä on täällä työntekijä ympäri vuorokauden.

Yleensä asiakkaat tulevat Kokkolasta ja lähialueilta, mutta toisinaan turvakotiin tullaan myös kauempaa. Mikäli Aina sattuisi olemaan täynnä, voi turvapaikan saada esimerkiksi Vaasan tai Seinäjoen turvakodista. Pohjois-Pohjanmaan puolella lähin turvakoti on Raahessa.

Asiakkaiden tilanteet ovat Holmbäck-Puskalan mukaan aina yksilöllisiä. Lähisuhdeväkivaltaa voi ilmetä parisuhteessa, lapsiperheessä tai esimerkiksi vanhuksen ja omaisen välillä. Toisinaan turvakotiin päädytään lastensuojelun tai poliisin kehotuksesta, mutta nykyään ihmiset hakevat itsekin apua.

– Tasavertaisuus on esimerkiksi parisuhteen keskeisin asia. Jos toisella on suhteessa enemmän valtaa ja hän käyttää sitä hyväkseen, on kyse lähisuhdeväkivallasta.

Jo koettu väkivalta tai sen uhka näkyy turvakodin asiakkaissa levottomuutena ja pelkona. Tilanteen rauhoittuessa pyritään pääsemään kiinni normaaliin arkeen ja aloitetaan keskustelu turvakodin ohjaajien kanssa.

– Usein kokijat ovat epätietoisia siitä, ovatko he toimineet tilanteessa oikein vai väärin. He kokevat syyllisyyttä ja häpeää, vaikka syy ei ole heissä. Siksi puhuminen kannattaa.

Väkivallan tekijä jää aina turvakodin ulkopuolelle, ja hänet yritetään ohjata väkivaltayksikkö Väkevään. Auttaminen ei välttämättä onnistu, joten turvakodissa ollaan varauduttu myös pahimpaan.

– Meillä on aina ovet lukossa ja vain henkilökunta saa avata oven. Lisäksi voimme pyytää apua poliisilta tai vartijoilta. Sellaiset tilanteet ovat kuitenkin todella harvinaisia, joten täällä ei tarvitse pelätä.

Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään turvasuunnitelma ja pohditaan tulevaisuutta. Muuttaminen, osoitteen salaaminen ja joissakin tilanteissa jopa lähestymiskielto voivat olla hyviä ratkaisuja.

Holmbäck-Puskalan mukaan turvakodissa kannattaisi viipyä vähintään kaksi viikkoa, jotta tilanne saataisiin hallintaan. Joskus asiakkaat tekevät kuitenkin omat ratkaisunsa ja lähtevät turvakodista muutaman vuorokauden jälkeen.

– Meidän pitää tietysti kunnioittaa sitä, mutta tuomme aina huolemme esiin. Saatamme sanoa ihan suoraan, että jos nyt lähdet, sinulle voi käydä todella huonosti.

Yleensä turvakodista kotiudutaan kuitenkin riittävän pitkän ajan jälkeen, jolloin työntekijätkin voivat päästää asiakkaat jatkamaan elämäänsä turvallisin mielin.