Paikallisuutiset

Hoitajamäärän nostaminen Soitessa maksaisi vuodessa yli neljä miljoonaa euroa

Desimaalit ovat olleet viime päivät poliittisen keskustelun keskiössä. Kaikki puolueet – kokoomuksen kanta on hieman tulkinnanvarainen – ovat kuorossa vaatineet ympärivuorokautisessa hoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa olevien vanhusten hoitajamääräksi 0,7 asiakasta kohti.

Kyse olisi lakiin kirjoitettavasta desimaalista, joka korvaisi nykyisen 0,5 hoitotyöntekijän suosituksen. Kahden desimaalin lisäys on prosenteissa 40.

Vanhustenhoidon itseisarvollista merkitystä kukaan ei kiistä, mutta yksi desimaali muuttuisi esimerkiksi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa useiksi miljooniksi. Uusille tekeville käsille on myös maksettava asianmukainen palkka.

– Meillä keskimääräinen hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,6. Yhden desimaalin korotus tarkoittaisi sijaistuksineen 84 lisähenkilötyövuotta. Se tarkoittaisi 4,2 miljoonan euron lisäkustannuksia, Soiten hoidon ja hoivan palvelualuejohtajaMaija Juola laskee.

Ilomielin otan vastaan hoitajamitoituksen noston, mikäli rahat seuraavat mukana. Maija Juola

Soitessa haetaan parhaillaan kuumeisesti säästöjä tämän vuoden budjettiin. Esimerkiksi Kokkola on vaatinut Soitea leikkaamaan kulujaan tämän vuoden budjetista vajaat neljä miljoonaa euroa. Muut Soiten kunnat haluavat nekin karsia sote-kustannuksia. Yhteensä kuntien vaatima säästöpotti on viiden miljoonan euron luokkaa.

Kun tähän summaan ynnää mahdollisen lakisääteisen velvoitteen lisätä hoitajamäärää, vuositasolla nettovaikutus lähenisi kymmentä miljoonaa euroa.

Koko maassa korotettu hoitajamitoitus maksaisi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan noin 200 miljoonaa euroa. Uusia hoitajia tarvittaisiin 4 200.

Maija Juolalla ei ole mitään sitä vastaan, että hoitajien määrää lisättäisiin. Yhdellä ehdolla.

– Ilomielin otan vastaan hoitajamitoituksen noston, mikäli rahat seuraavat mukana, Juola pelkistää.

Hän tarkoittaa, että valtiovallan säätäessä kuntia, kuntayhtymiä ja mahdollisesti perustettavia maakuntia velvoittavan lain, se myös osoittaisi siihen varat. Poliittista realismia on, että näin ei tulisi ainakaan täysimääräisenä käymään.

Juola ei ole taloushuolineen yksin. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen kuuluu kolme kuntaa, Haapajärvi, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Terveys- ja vanhuspalvelujohtajaHannele Koski laskee hoitajamitoituksen mahdollisen noston kustantavan Selänteelle reilut puoli miljoonaa euroa.

– Se söisi pohjan nykyiseltä budjetilta. Kaikkien Selänteen kuntien talous on lisäksi erittäin tiukoilla, Kosken arvioi kuuluu.

Pietarsaaren vt. sosiaali- ja terveysjohtajaPia-Maria Sjöström pitää mitoitusta periaatteessa tarpeellisena, mutta muistuttaa hoivan ja hoidon tarpeessa olevan erilaisia senioreita.

– Joillekin ikääntyneille riittää 0,5 hoitajan mitoitus. Esimerkiksi muistisairailla sen täytyy olla ehkä yksi. Iso kysymys myös on, löytyykö niin paljon uusia hoitajia, Sjöström pohtii.

Vastaus ainakin lyhyellä tähtäimellä on, että ei ainakaan kovin helposti. Kun rekrytointivaikeuksia on ollut jo nyt, kuinka löytää tuhansia uusia hoitajia.

PalvelujohtajaReetta Hjelm peruspalveluyhtymä Kalliosta on samoilla linjoilla kollegojensa kanssa.Kallioon kuuluvat Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska.

– Hoidon tarve riippuu asiakkaiden toimintakyvystä. Pidän kuitenkin 0,5 hoitajan mitoitusta miniminä. Meillä Kalliossa keskimääräinen hoitajamitoitus on 0,6. Jos lakiin kirjataan 0,7, talous kyllä huolestuttaa, Hjelm pohtii.

Kallion alueella hoitajamitoituksen nostaminen tarkoittaisi vuodessa 24 uutta hoitajaa ja 950 000 euron kustannuksia.