Paikallisuutiset

Koulun seksuaalikasvatus ei ole pelkkää raskauden ehkäisyä, vaan myös ihmissuhteita ja seurustelua: "Oleellisin asia on lapsen ja nuoren itsetunnon vahvistaminen"

Voiko oman päätöksensä seksiin suostumisesta perua, vaikka olisi otettu jo vaatteita pois? Kuuluuko jokaisen itsetyydyttää? Jos omat seksuaalifantasiat liittyvät samaan sukupuoleen, se tarkoittaa että on homoseksuaali?

Joskus Juhani Vuorisen eli Kannuksen yläkoulun liikunnan ja terveystiedon opettajaKatri Yli-Kotilan tunneilla pelataan Väestöliiton Sitähän sä kysyit -peliä, jossa oppilaat pohtivat vastauksia muun muassa edellä mainittuihin kysymyksiin. Se, kuinka aktiivisesti nuoret rohkaistuvat keskustelemaan asioista oppitunnilla, vaihtelee Yli-Kotilan mukaan paljon ryhmien kesken. Pelin tuoksinassa hämmentävien aiheiden pohtiminen voi olla usein helpompaa.

– Joskus olen käyttänyt tunneilla myös "seksiboksia", johon nuoret saavat anonyymisti laittaa mieltä askarruttavia kysymyksiä, Yli-Kotila kertoo.

Seksuaalisuus on elämänikäinen ominaisuus ja kehitysprosessi. Se käsittää muun muassa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen ja mielihyvän sekä koko seksuaalisen kehityksen järjen, tunteen ja biologian tasolla.

Seksuaalikasvatus kuuluu koulujen opetussuunnitelmaan, mutta seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittely kouluissa vaihtelee paljon, kertoo Väestöliiton lääkäri ja asiantuntijaMiila Halonen. Aiheeseen tarttuminen – tai sen sivuuttaminen – riippuu paljolti koulusta ja terveystiedon opettajasta.

– Tietysti kun toimimme Väestöliitossa seksuaalioikeuksien edistäjänä, meidän näkökulmastamme seksuaalikasvatusta voisi olla enemmänkin. Mitä enemmän lapsella ja nuorella on tietoa, sitä varmempia he ovat tekemään itseään koskevia päätöksiä ja valintoja sekä myös huolehtimaan toisistaan.

– Edelleen kuulen joskus tilanteista, että opettaja vain pyytää oppilaita lukemaan kirjasta kyseisiä asioita käsittelevät luvut. Parhaimmillaan opettaja saa luotua luokkaan hyvän ja turvallisen ilmapiirin, jolloin seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on helppo keskustella ja nuoret saavat vastaukset polttaviin kysymyksiinsä, toteaa Halonen.

Myös Yli-Kotilan mielestä koulun seksuaalikasvatus on onnistunutta silloin, kun äänessä ei olekaan opettaja, vaan nuoret keskustelevat ja kertovat mielipiteitään turvallisessa ilmapiirissä.

– Usein se on helpompaa esimerkiksi pareittain tai pienissä ryhmissä, ja sitten keskustelemme aiheista yhdessä.

Nykyään koulun seksuaalikasvatus on paljon muutakin kuin raskauden ehkäisystä ja seksitaudeista valistamista, vaikka niin saatetaankin yhä luulla. Seksuaalikasvatusta lähdetään pohtimaan aina seksuaalioikeuksien kautta – mitä ne pitävät sisällään, ja kuinka ne toteutuvat esimerkiksi meidän koulussa, Suomessa tai muualla maailmassa.

Kun nuorille on tehty kyselyjä seksuaalikasvatuksesta, Halosen mukaan he toivoisivat saavansa tietoa muun muassa nautinnosta, seurustelusuhteista, tunnetaidoista ja siitä miten erotaan oikein.

– Ihminen on kokonaisuutena seksuaalinen olento, vauvasta vaariin saakka, muistuttaa kotitaloutta ja terveystietoa Juhani Vuorisella opettavaEija Heikkilä.

– Elämme nykyään monikulttuurisessa maailmassa, ja seksuaalikasvatuksen on vastattava siihen. Enää ei riitä se, että puhumme seksitaudeista ja raskauden ehkäisystä, toteaa myös Miila Halonen.

Kun esimerkiksi seitsemännellä vuosiluokalla terveystiedossa painotetaan muun muassa terveellisiä elintapoja, kahdeksannella vuosiluokalla painopiste on enemmänkin seksuaalisessa kehityksessä aina seurustelusta ja murrosiän muutoksista turvataitojen opiskeluun sekä seksuaalisuuden moniin muotoihin.

Turvataitokasvatuksen avulla lapset ja nuoret oppivat taitoja, joilla he voivat välttyä joutumasta kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun, ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin tai niihin joutuessaan osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan.

– Tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kyllä löytyy, ja me koulussa yritämme luotsata oppilaita hyvän ja luotettavan tiedon äärelle, kertoo Yli-Kotila ja lisää, että terveystiedon opettajat tekevät yhteistyötä myös kouluterveydenhoitajien kanssa.

– Olen aina kehottanut oppilaita, että miettikää näitä asioita aivan rauhassa. Kenenkään ei tarvitse löytää itseään vielä yläkouluiässä tai kokea olevansa valmis. Mehän opimme itseämme koko elämän ajan.