Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Kuivuus on uhka Suomellekin – Hurjasta mestäpalosta saatiin esimakua Kalajoen ja Kannuksen välisissä metsissä raivonneesta maastopalosta

Kanadassa on kuivaa ja kuumaa. Maassa roihuaa tällä hetkellä runsaat 400 maasto- ja metsäpaloa eri puolilla maata. Näistä yli puolet on poissa hallinnasta .

Maan viranomaiset varoittavat vakavasta maastopaloriskistä tulevien kuukausien aikana. Laskelmien mukaan Kanadassa on palanut viime aikoina reilut kolme miljoonaa hehtaaria metsää koko maan laajuudelta Atlantilta Tyynenmeren rannikolle saakka. Eikä helpotusta ole näkyvissä.

Kanadaa uhkaa kaikkien aikojen vakavin maastopalokausi. Jo nyt noin 26 000 paloja paennutta ihmistä odottaa pääsyä takaisin kotiin. Toukokuussa noin 120 000 ihmistä on joutunut ainakin hetkellisesti jättämään kotinsa tulipalojen vuoksi.

Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat ennätykselliset lämpötilat lietsovat paloja. Eivätkä vain Kanadassa, vaan myös täällä Pohjoismaissa.

Ruotsiin on ennustettu voimakasta hellejaksoa lähiaikoina. Ennuste on saanut suomalaiset säästä raportoivat toimittajat kirjoittamaan leikkisästi jopa naapurikateudesta. Nykyaikana helle ei kuitenkaan ole enää kateuden aihe eikä se helli ihmistä.

Vain viisi vuotta sitten Ruotsi kamppaili ennätyksellisen kuivuuden kanssa. Se alkoi mittaushistorian kuumimmasta toukokusta jatkuen aina heinäkuun loppuun. Kuivuus poltti pellot karrelle ja sitä seurasi karkearehun puutetta eläimille. Rehuviljan viejästä tuli sen tuoja. Viljelijät saivat yhteensä noin 117 miljoonaa euroa korvauksia katovuodesta.

Ruotsin maastopalot olivat samana kesänä maan modernin historian pahimmat ulottuen etelästä aivan pohjoiseen. Ruotsi selvisi ja Suomessa suurpaloilta vältyttiin, vaikka kuivuutta riitti meilläkin.

Olemme oppineet, että metsät ja puut ovat erittäin tärkeä hiilinielu. Puut poistavat ilmasta jo enemmän hiilidioksidia kuin Euroopan unioni sitä päästää kivihiiltä ja öljyä kuluttaessaan. Karttuva puusto jarruttaa hiilidioksidin kertymistä ilmakehään. On tärkeää, että puita kasvaa enemmän kuin tuhoutuu.

Entisaikaan verrattuna ihminen saa pidettyä tulen paremmin kurissa ja maastopalot ovat vähentyneet. Vettä voidaan laskea palavaan luontoon myös ilmasta käsin. Mutta kuivuudelle ja helteelle emme voi mitään. Ainoa keino pyrkiä vaikuttamaan tilanteeseen on jarruttaa ilmastonmuutosta, joka tuo tullessaan sään ääri-ilmiöitä.

Emme voi olla varmoja, että tilanne maastopalojen suhteen säilyy vakaana Suomessa, Euroopassa tai maailmassa. Puuston karttuessa palokuormakin paisuu. Rajuista maastopaloista voi tulla vaikeammin sammutettavia, kun herkästi syttyvää ja palavaa ainesta on paljon.

Kanadassa roihuaa juuri nyt ja Australian viimeisimmät palot ovat hyvin muistissa. Pientä esimakua saatiin vuonna 2021 myös Keskipohjanmaan levikkialueella. Kalajoen Raution ja Kannuksen Eskolan välisissä metsissä raivosi maastopalo, josta tuli yksi Suomen suurimmista viiteenkymmeneen vuoteen.

Mitäpä jos lopetettaisiin tämä jokakesäinen helteiden ylistys ja ymmärrettäisiin kesäsateen merkitys.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.