Paikallisuutiset
Treenaako nuori liian kovaa? Keskipohjanmaa kysyi urheilulääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukalta ja personal trainer Nina Ojakippolalta, miten nuori voi aloittaa kuntosaliharjoittelun
– Pidä lavat takana aktiivisesti, älä koukista polvia.
Personal trainerNina Ojakippola opettaaAnni Hakalahtea tekemään suorin jaloin maastavetoa, joka on teknisesti haastava liike kuntosalilla. Pelkkä tanko painaa parikymmentä kiloa, joten levypainoja ei tarvita. Hyvää tekniikkaa vaativien liikkeiden harjoittelu aloitetaankin usein kepillä.
Nyt keppiharjoittelu ei ole tarpeen, sillä Hakalahti on käynyt kuntosalilla jo parin vuoden ajan. Hän sai joululahjaksi kuntosalikortin, joka sisälsi viisi ohjauskertaa. Lukion ekaluokkalainen on siirtynyt kaksijakoiseen kuntosaliohjelmaan, jonka Ojakippola on hänelle tehnyt.
Hakalahti kuuntelee ohjeet tarkkaavaisena ja toistaa liikkeen rauhallisesti.
– Liikkeitä jauhetaan niin kauan, että ne alkavat mennä oikein. Jos liike on liian haastava, sitä ei kannata ottaa ohjelmaan vaan vaihdetaan toiseen, Ojakippola sanoo.
Kuntosalitreenistä on tullut suosittua lukioikäisten parissa. Hakalahti käy kuntosalilla pari kolme kertaa viikossa – muuta liikuntaa hän ei harrasta.
– Saan treenaamisesta tosi paljon tasapainoa arkeen. Treeni auttaa myös jaksamaan, Hakalahti sanoo.
Kuntosali-innostus on tarttunut yläasteikäisiinkin. Syyt salille lähtemiseen ovat hyvin erilaisia: joillakin on urheilutausta, kun taas jotkut ovat hoksanneet, että pitää tehdä muutakin kuin pelata tietokonepelejä.
Jotkut käyvät vain salilla ja toisille salitreeni on oheisharjoittelua, joka tukee päälajin harjoittelemista. Monesti taustalla on lajin valmentaja, joka on tehnyt ohjelman.
Nuoria on jonkin verran Nina Ojakippolan asiakkaina. Hän tekee nuorille kuntosaliohjelmia ja opettaa tekemään liikkeet oikein.
– Vanhemmat varsinkin haluavat, että kuntosalilla katsotaan tarkkaan, jotta homma saadaan käyntiin. Silloin ohjauskertoja voi olla useampiakin.
On vanha kiistanaihe, pitääkö olla täysikasvuinen, kun aloittaa kuntosaliharjoittelun ja kohdistuuko kuntosaliharjoittelussa liian suuria voimia nuoreen kroppaan.
– Kuntosalin perusliikkeitä suurempia voimia voi kohdistua kroppaan vaikkapa hyppelyssä, Ojakippola huomauttaa.
Nuorelle voi sopia paremmin itsenäinen harjoittelu kuin ryhmäliikunta, jossa on toisten arvioitavana. Kun suorituskyky paranee ja voimatasot kasvavat, itsetuntokin paranee.
– Oikeilla välineillä oikeassa ympäristössä pätevän ammattilaisen ohjauksessa kun aloittaa, niin treenaaminen on turvallista kaikille.
Ojakippola on työskennellyt liikunnan parissa yli kaksikymmentä vuotta, nykyään omalla toiminimellä. Erilaisten ryhmäliikuntatuntien ohjaajan ja personal trainerin pätevyyden taustalla on paljon koulutusta. Vieskan Uimareissa hän vastaa uimakoulusta sekä vesirallista.
Nuorille hän tekee kuntosaliohjelmia, jotka sisältävät oman kehon painolla tehtäviä harjoituksia sekä peruskuntosaliliikkeitä. Hyvä toiminnallinen treeni kuten esimerkiksi boxi-hypyt täydentävät ohjelmaa.
– Harjoittelun pitää olla aina nuoren oman tason mukaista. Nousujohteista oman kypsyyden ja taitojen sallimissa rajoissa.
Nuorilla voimaharjoittelun tulisi ensisijaisesti painottua motoriseen kehittymiseen ja taidon oppimiseen. Treeni ei saa rasittaa liikaa, ja välipäiviä täytyy malttaa pitää.
– Aktiivisesti liikuntaa harrastaneen kroppa on jo tottunut rasitukseen. Käsijarru päällä harjoitellaan niiden kanssa, joille treenaaminen on uutta, jotta nousujohteisuus ja mielenkiinto pysyvät yllä.
Nuori liikkuu
Juoksu ja lenkkeily, pyöräily, kävely ja kuntosali olivat neljä suosituinta liikuntamuotoa ja urheilulajia 7–29-vuotiaiden keskuudessa. Viidennellä sijalla oli jalkapallo.
15 vuoden iän käännekohdassa nuoret joko lopettavat liikunnan kokonaan tai siirtyvät joukkuelajeista omatoimiseen liikunnan harjoitteluun, esimerkiksi lenkkeilyyn tai kuntosaliin.
Lähde: Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016