MAINOS Sydämen sivistys, itsensä ja ympäristönsä kehittäminen sekä terve talous ovat Keski-Pohjanmaa -konsernin ponnistuspohjana. Arvot näkyvät konsernin toimintatavassa, jossa jopa liiketoiminnasta jaettavat tuotot päätyvät paikallisten omistajiensa kautta osinkoina koko alueen elinvoimaa kasvattamaan ja Keskipohjanmaa-säätiön kautta tukena paikalliselle kulttuurille ja ryhmille.

Toritapahtumissa harvemmin tapaa maailmanlaajuisia toimijoita kuten Facebookia tai Googlea, mutta meidän ihmisiä kyllä tapaa.

Satavuotias Keski-Pohjanmaa -konserni on aktiivisesti mukana alueensa kehittämisessä. Konsernin toimintaympäristössä on kuitenkin vuosien saatossa tapahtunut muutoksia. Keski-Pohjanmaankin alueella on ollut havaittavissa väestömäärän jakautuminen: ennen seutu oli enemmän maatalousvaltaista ja väestö oli tasaisemmin jakautunut koko alueelle. Myös käsitys konsernin maantieteellisestä alueesta on ajan saatossa laajentunut.

– Ei tarvitse mennä kovin kauas ajassa taaksepäin, kun konsernin alueeksi katsottiin ainoastaan Keskipohjanmaa-lehden levikkialue, joka käsitti Keski-Pohjanmaan maakunnan lisäksi alueita myös Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista, konsernin toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa muistelee.

Tänä päivänä konserni on läsnä huomattavasti laajemmalla alueella ja entistä monipuolisemmilla palveluilla: Keski-Pohjanmaan seudun suurin monimediatalo tarjoaa tänä päivänä myös valtakunnallisia palveluita kuten digipalveluita tai messu- ja lehtipainopalveluita. Lisäksi konsernilla on hyvät suhteet muihin mediataloihin ja yhtiö on mukana monessa valtakunnallisessa päättäjäverkostossa. 

Vaikka konsernin toimintakenttä ja verkostot ovat laajentuneet, kanavoituvat toiminnan hyödyt edelleen konsernin juurilla sijaitseville alueille ja edistävät osaltaan alueiden elinvoimaa. 

Leijonanosa alueelle takaisin 

Keski-Pohjanmaa -konsernilla on suhde jokaiseen alueensa ihmiseen, tavalla tai toisella. Median saralla muuttoliikkeen myötä konsernin lehdet löytävät tiensä yhä useammin myös niiden ihmisten luo, jotka ajan saatossa ovat saattaneet muuttaa alueelta pois vaikkapa eteläiseen Suomeen. Tiedonvälityksen lisäksi konserni on tiiviisti läsnä alueen talouselämässä, mikä näkyy verotuloina, työpaikkoina ja alueen palveluiden käytössä sekä alihankintatoimintana. Suurin osa konsernin 761 osakkeenomistajasta ovat nekin Keski-Pohjanmaan alueelta. Näin ollen myös leijonanosa konsernin osingoista päätyy alueelle takaisin.

Konserni tekee jatkuvaa yhteistyötä lähes kaikkien alueen urheiluseurojen kanssa ja on monella saralla mukana Kokkolan kulttuuritapahtumissa. Myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlan tukijana konserni on toiminut tapahtuman alusta saakka eli jo 50 vuotta.

– Toritapahtumissa harvemmin tapaa maailmanlaajuisia toimijoita kuten Facebookia tai Googlea, mutta meidän ihmisiä kyllä tapaa. Kun tällä alueella jotain tapahtuu, olemme yleensä mukana joko uutisoimassa tai ainakin tukijoukoissa, Pihlajamaa kertoo.

Säätiö avustaa keskipohjalaisia toimijoita

Koska konsernin suurin omistaja on vuonna 1986 perustettu Keskipohjanmaa-säätiö, tukitoiminta on ollut helppo sitoa osaksi konsernin toimintaa. Säätiö maksoi vuonna 2017 yhteensä 42 000 euron edestä apurahoja Keski-Pohjanmaan alueelle. Säätiö jakaa apurahoja keskipohjalaisen kulttuuritoiminnan, tiedonvälityksen, ympäristötoiminnan ja tiedetoiminnan tukemiseen. 

Kun mietitään alueellisia kehittämishankkeita, niin olemme hyvin monesti mukana, koska konsernin intressi on tämän alueen hyvinvointi. 

Vuonna 2017 avustuskohteet koskivat muun muassa lyhytelokuvan käsikirjoittamista, konserttien järjestämistä ja kivikautisten asuinpaikkojen luulöydösten tutkimista. Yksittäisiä kohteita tuetaan vuosittain noin 1000-2000 euron suuruisilla apurahoilla. 

Säätiön joka toinen vuosi jakama Keskipohjanmaa-palkinto osoitettiin viime vuonna Kokkolan oopperan taiteelliselle johtajalle Anu Komsille ja kemian professori Ulla Lassille, joka hoitaa Oulun yliopiston alaista professuuriaan Kokkolan yliopistokeskuksessa. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.

Apurahat ja avustukset myönnetään anomusten perusteella, mutta esimerkiksi talkootyöpalkinto myönnetään ilmiantojen perusteella: joku vinkkaa hyvää työtä tekevistä paikallisista ja säätiö antaa heidän arvokkaalle työlleen tunnustuksen. 

Säätiö ja konserni kulkevat johdonmukaisesti käsi kädessä, sillä säätiöllä ei ole erillistä henkilöstöä. Keski-Pohjanmaa -konserni on toimijana puolueeton taho, joka hyppää mielellään mukaan alueen kehittämishankkeisiin.

– Kun mietitään alueellisia kehittämishankkeita, niin olemme hyvin monesti mukana, koska konsernin intressi on tämän alueen hyvinvointi. Sen myötä mekin voimme hyvin, Pihlajamaa summaa.

100 vuotta yhteistä taivalta koko seudun ja yhteisön voimin! 

Konsernin juhlavuosikertomus jaetaan tänä vuonna 2018 poikkeuksellisesti kaikkiin alueen talouksiin.