Kokkolan juhlavuoden yritysjutut nostavat esiin rohkeutta yrittää

Klas-Erik Kåla 1960-luvulla hankitun ja edelleen aktiivikäytössä olevan Jonseredin höyläkoneen äärellä.
Klas-Erik Kåla 1960-luvulla hankitun ja edelleen aktiivikäytössä olevan Jonseredin höyläkoneen äärellä. Kuva:

MAINOS -

Rohkeutta on monenlaista; joskus suurta ja näyttävää, joskus

pienempää ja henkilökohtaista. Yritystarinoissa löysimmekin monenlaisia

tarinoita rohkeudesta; isoja ja pieniä, kaikkia niitä mitä arjessa ja

toimivassa yhteisössä tarvitaan.

Kokkola 400-juhlavuoden aikana KOSEKin

kanavissa on nostettu esiin yritysjuttujen avulla alueemme yrittäjiä.

Juhlavuoden tunnuslause kuuluukin: Rohkene, onni seuraa kyllä.

Tavoitteenamme on ollut tuoda esiin yrittäjiä, jotka ovat omalla

rohkeudellaan luoneet uutta, työllistäneet, yrittäneet ja selvinneet

haasteista.

  

Yritysjuttujen aiheet löytyivät monella eri tavalla; peilaten

juhlavuoden eri teemoja, sekä otimme vastaan ideoita yritysjuttuihin

sopivista yrittäjistä pitkin juhlavuotta. Alkuvuodesta yritysjutut

katsovat hieman taakse historiaan. Juttusarjan aloitti yritys, joka on

yksi vanhimmista edelleen toiminnassa olevista yrityksistä Kokkolassa.

Antoisia lukuhetkiä yritystarinoiden parissa!

Yrittäjyyttä sukupolvelta toiselle

 

Yrittäjyys on ollut Kokkolassa aina voimissaan. Kokkolasta vietiin

tervaa jo 1500-luvulla, ja kaupungissa on toiminut jopa maan suurin

kauppalaivasto. Tänäkin päivänä yrittäjyydellä on tärkeä merkitys

Kokkolan elinvoimalle.

Terva, veneet, nahka, vaatteet, metalli, kauppa ja palvelut.

Siinä esimerkkejä aloista, joihin kokkolalaisen yrittäjyyden historia

erityisesti nojaa. Monet yrityksistä ovat perheyrityksiä, joissa

osaaminen ja perinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Yksi vanhimmista nykyään toimivista kokkolalaisyrityksistä on vuonna

1911 kaupparekisteriin merkitty Kålan Höyrysaha Ky. YrittäjäKlas-Erik Kåla vaalii sahaustoiminnan vuosisataisia perinteitä kotikylällään kolmannen sukupolven yrittäjänä.

Historiallisessa ympäristössä sijaitsevat saharakennus, höyläämö,

kuivaamo ja ulkovarasto. Työt sahalla Klas-Erik Kåla aloitti jo

pikkupoikana, eikä hän voisi edes kuvitella toisenlaista elämäntapaa.

"Melkein joka päivä on ollut kiva mennä töihin.  Olen rauhaton sielu

ja se on yksi syy siihen, miksi yrittäjän vapaus viehättää minua",

innokkaana luontoliikkujanakin tunnettu Kåla sanoo.

Sahan asiakkaina on paljon remonttimiehiä, ja yrittäjä on toimittanut

monet kerrat muun muassa listoja entisajan profiileilla moniin taloihin

Kokkolan Neristanissa.

Vaikka Klas-Erik Kåla tiesi perheyrityksen toimintaa jatkaessaan,

ettei kyseessä ole kultakaivos, hän ei ole ratkaisuaan katunut.

"Ei tämä kovalla pakkasella kovin romanttista työtä ole. Silti ei

minulla ole tällä hetkellä aikomusta lopettaa. Jatkan yrittäjänä niin

kauan, kuin mieli tekee."

Juhlavuoden yritysjutun Kålan Höyrysaha Ky:stä voit lukea kokonaisuudessaan täältä >>>

Rohkeasti uudistuva nahka-alan perheyritys

Kokkolan Nahka on Kålan sahan tavoin kolmannen

polven perheyritys, jonka Kotkamaassa toimiva tehdas on maailman suurin

pohjoisten eläinten nahkoja valmistava nahkatehdas. Örnbergien suvussa

nahkojen valmistamiseen liittyvä osaaminen ulottuu ainakin viiden, ellei

kuuden sukupolven päähän.

Kokkolan Nahkan nykyisen toimitusjohtajan Juha Örnbergin ja hänen

veljensä Pasin isoisällä Jormalla oli yrittäjän sielu ja rohkeus ryhtyä

yrittäjäksi yhdessä Ragnar Majabackan kanssa. Siitä sai alkunsa vuonna

1957 perustettu Kokkolan Nahka.

Yrityksen pitkän iän salaisuus on rohkeus uudistua.

"Neuvostoliiton-kaupan romahdettua isä keksi, että ryhdytään myymään

pukinenahkojen sijasta hirvennahkoja. Ensin niitä myytiin suolattuna

Yhdysvaltoihin, kunnes siellä tehtaat alkoivat sulkea ovia. Siinä

vaiheessa aloimme 1990-luvun puolivälissä jalostaa nahkat pidemmälle, ja

sillä tiellä olemme vieläkin",Juha Örnberg sanoo.

Viime vuonna Kokkolan Nahka teki jälleen uuden avauksen tuodessaan

markkinoille hirvennahasta valmistetut koirien puruluut,

premium-tuotteita nekin. Yritykselle se tarkoitti rohkeaa loikkaa täysin

uudelle alalle, ja pari vuotta kestänyttä tiivistä valmistelua

tuotekehityksineen. Suomen lisäksi puruluille avataan markkinoita

ulkomaille.

Lue koko yritysjuttu täältä >>>

Veneteollisuus menestyy erikoistumalla

Kokkolalainen veneteollisuus menestyy erikoistumalla. Sen lisäksi ala elää, kuten on aina elänyt, vahvasta perheyrittäjyydestä.

Nord Star-veneistään tunnettu Lindkvistin suku aloitti

veneenrakennuksen tasan 100 vuotta sitten. Asialla oli Sivert Lindkvist,

joka rakensi pienten kalastusveneiden ja hinaajien lisäksi kelaveneitä

uittotyömaille. Nord Stareja valmistavan Linex Boat Oy:n toimitusjohtaja

ja pääomistajaOlli Lindkvist muistuttaa veneenrakennuksen perinteen ja osaamisen kumpuavan vielä paljon kauempaa kuin Sivert-isoisän aikakaudelta.

"Kokkola sai tapulioikeudet 1765. Se vauhditti tervan vientiä ja

laivanrakennusta, ja kokkolalaisia laivoja myytiin moniin Euroopan

satamakaupunkeihin. Tuon ajan kuuluisilla kokkolalaisilla

laivanrakentajilla on iso merkitys meidän nykyiselle veneteollisuudelle

", Olli Lindkvist sanoo.

Hänellä on selkeä näkemys suomalaisen veneenrakennuksen tärkeimmästä kilpailutekijästä.

"Me, Sargo ja Targa olemme esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat

pysyneet maailmanmarkkinoilla erikoistumalla. Linex Boatissa päätimme

luopua niin sanotuista gin tonic- eli juppiveneistä, ja ryhdyimme

valmistamaan yksilöllisiä premium-veneitä."

Myös Sargo-veneistään tunnetussa Sarinien perheessä veneenrakennuksen

osaaminen ja intohimo ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

"Edy-isä oli töissä Pekka Koskenkylällä rakentamassa ensimmäistä

Swan-venettä. Projektin aikana isä sai paljon uutta näkemystä veneiden

sarjatuotantoon samaan aikaan, kun lasikuitu alkoi yleistyä

rakennusmateriaalina. Meidän yhtiön tarina sai alkunsa 1967, jolloin Edy

palkkasi ensimmäiset työntekijät ja ryhtyi valmistamaan Nautorille

sisustuksia", kertoo Sarins Båtar Oy Ab:n toimitusjohtajaThomas Sarin.

Hänen mukaansa Pekka Koskenkylä vaikutti merkittävästi

veneteollisuuden vahvistumiseen Kokkolan seudulla. Menestyksen taustalta

löytyy muitakin merkittäviä osaajia, kuten venesuunnittelija Alfons

Kvarnström.

Näkökulmia veneteollisuuteen luettavissa täältä >>>

Teksti ja kuvat: Jorma Uusitalo