Tiistai

Eine, Eini ja Enni
-12°
2m/s  
Kokkola

UUSIMMAT UUTISET


Meryl Streep jälleen ehdolla parhaasta naispääosasta - Churchill-rooli toi Oscar-ehdokkuuden Gary Oldmanille

Elokuva-alan Oscar-palkintoehdokkaat on julkistettu Los Angelesissa. Eniten ehdokkuuksia kahmi The Shape of Water. Guillermo del Toron fantasiaelokuva sai 13 ehdokkuutta, muun muassa parhaan elokuvan ja parhaan naispääosan sarjoissa.

- Tämä ehdokkuus on meille kaikille, jotka annoimme kaikkemme tälle elokuvalle. Olen täällä muiden mahtavuuden ansiosta. Seison jättiläisten hartioilla, tviittasi naispääosan esittäjä Sally Hawkins.

The Shape of Water jäi ehdokkuuksissa yhden päähän La La Landista, Titanicista ja Kaikki Eevasta -elokuvasta, jotka saivat aikanaan ennätysmäiset 14 ehdokkuutta.

Kakkoseksi nousi sotaelokuva Dunkirk kahdeksalla ehdokkuudella ja kolmanneksi rikoselokuva Three Billboards Outside Ebbing, Missouri seitsemällä ehdokkuudella.

Three Billboards Outside Ebbing, Missouria oli pidetty ennakkoon vahvimpana veikkauksena parhaan elokuvan sarjassa, mutta tänä vuonna ei ollut yhtä selviä ennakkosuosikkeja kuin aiempina vuosina.

Shape of Waterin ensi-ilta Suomessa on 9. helmikuuta, kertoo Nordisk Film.

Vasta viides nainen ehdolla parhaasta ohjauksesta

Parhaan naispääosan ehdokkaaksi nousi jälleen Meryl Streep historiallisesta The Post -draamasta, jonka on ohjannut Steven Spielberg. BBC:n mukaan pääosaehdokkuus on Streepille 17:s ja hänellä on kaikkiaan 21 ehdokkuutta.

Miespääosan ehdokkaiden joukossa on Gary Oldman roolistaan pääministeri Winston Churchillina draamassa Darkest Hour - Synkin hetki. Elokuva kuvaa Churchillin kamppailua natsi-Saksan kuristaessa Eurooppaa.

Parhaan ohjauksen ehdokkaista eniten huomiota herätti Greta Gerwing elokuvasta Lady Bird. Varietyn mukaan ennen häntä vain neljä naista on ollut ehdolla parhaan ohjauksen Oscarin saajaksi sitten vuoden 1927: Lina Wertmüller (Mies joka osti elämänsä), Jane Campion (The Piano), Sofia Coppola (Lost in Translation) ja Kathryn Bigelow (The Hurt Locker).

Orpo: EU-jäsenmaksua voidaan kasvattaa, jos uudet menot tarpeen

Suomen EU-jäsenmaksun kasvattamista voidaan harkita, jos rahaa tarvitaan hyödylliseen uuteen yhteistyöhön, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Orpon mukaan Suomen tavoitteena on, että maksuosuus ei nouse. Maksujen korotus voi hänen mukaansa olla kuitenkin perusteltua, jos rahat kohdistetaan uusiin menoihin kuten puolustukseen, turvallisuuteen tai maahanmuuttopolitiikkaan, joissa EU-maiden yhteistyö on tarpeen.

- Lähtökohtana on, että maksuosuus ei nousisi, mutta minusta tätä pitää harkita sitten, kun nähdään neuvotteluiden lopputulema ja se lisäarvo, mitä EU voi Suomelle tuoda, Orpo sanoi Brysselissä, jossa hän osallistui valtiovarainministerien kokoukseen.

Britannian lähtö on jättämässä EU:n budjettiin komission tuoreimman arvion mukaan 12-15 miljardin aukon. Tämä aukko pitää Orpon mukaan ensin säästää umpeen. Vasta sitten vuorossa ovat hänen mukaansa neuvottelut tulevista budjettikehyksistä.

Komissio ennakoi aiemmin tässä kuussa, että tulevaisuudessa budjetti kasvaisi nykyisestä noin yhdestä prosentista noin 1,1 prosenttiin suhteessa jäsenmaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen.

Suomi etsii samanmielisiä

Suomi ja muut samanmieliset maat tapasivat jälleen EU:n valtiovarainministerien kokouksen yhteydessä.

Orpon mukaan koolla olivat tällä kertaa Ruotsi, Tanska, kaikki Baltian maat sekä Irlanti ja Hollanti, koska mailla on "samanlaisia intressejä".

- Näissä pöydissä täytyy olla ystäviä, liittolaisia. Täytyy olla kavereita, jotta voidaan saada paremmin omaa ääntä kuulumaan.

Yleensä tapaamisissa on mukana myös Saksa, eikä tarkoituksena ole Orpon mukaan varautua Saksan irtiottoon Eurooppa-politiikassa.

- En ole näkemässä suurta muutosta Saksan linjassa näiden ensimmäisten hallitusohjelmalinjausten perusteella, Orpo tulkitsee.

Saitko vuoden 2017 äitiyspakkauksen? Tarkista kahden bodyn nepparit

Vuoden 2017 äitiyspakkauksessa on kaksi bodya, joiden nepparit saattavat irrota. Kela pyytää kaikkia äitiyspakkauksen saaneita asiakkaita tarkistamaan harmaa-valkoraidallisen bodyn ja aakkosbodyn nepparikiinnityksen. Tarkistus pitää tehdä sen jälkeen, kun bodyt on pesty ensimmäisen kerran. Jos nepparit irtoavat, tuote pitää poistaa heti käytöstä. Pienet irtoavat osat voivat aiheuttaa lapsille tukehtumisvaaran. Asiakas saa korvaavan tuotteen olemalla yhteydessä Logistikas Hankinta Oy:hyn.

Vaikka vika ei ole ilmennyt kaikissa kyseisissä bodyissa, bodyt on silti syytä tarkistaa. Heti kun ongelma huomattiin, neppareiden ompelutekniikkaa muutettiin. Kela selvittää asiaa tuotteiden toimittajan kanssa.

Kela jakaa vuosittain noin 35 000 äitiyspakkausta, joissa on yhteensä yli 2 milj. tuotetta. – Koska tuotteita on todella paljon, joukosta voi valitettavasti löytyä joitakin viallisia tuotteita. Tuotteiden turvallisuus on Kelalle tärkeä asia, ja reklamaatioihin suhtaudutaan erittäin vakavasti, kertoo etuuspäällikkö Johanna Aholainen Kelasta.

Äitiyspakkaukseen tuotteita toimittavat yritykset tekevät Kelan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa ne sitoutuvat tuoteturvallisuuteen. Äitiyspakkauksen tuotteiden tulee täyttää vaatimukset, joita EU:n ja Suomen lainsäädäntö asettaa turvallisuudelle. Äitiyspakkaukseen tarjotaan monenlaisia tuotteita. Ennen kuin lopulliset tuotteet valitaan pakkaukseen, mallikappaleet pestään ja niiden kiinnitykset ja saumat tarkistetaan.

Kela muistuttaa, että äitiyspakkauksen vaatteet ja petivaatteet tulee pestä ennen käyttöönottoa tuotteessa olevan pesuohjeen mukaisesti. Jos asiakas huomaa pesun jälkeen vikoja (esim. neppari irtoaa), hänen tulee olla yhteydessä pakkauksen jakelijaan. Jakelijan yhteystiedot ovat:

Logistikas Hankinta Oy, aitiyspakkaus@logistikas.fi, puh. 040 842 1001.

Viallisen tuotteen tilalle saa uuden, virheettömän tuotteen.

Kaikki äitiyspakkauksen tuotteet kilpailutetaan, eikä tuotteiden tarjoajaa saa suosia kotimaan tai tuotteiden valmistusmaan perusteella. Valtaosa äitiyspakkauksen tuotteista valmistetaan Euroopan ulkopuolella.

Kokeneet ja aloittelevat koomikot jakavat lavan Donner's Pubissa

Vajaa kaksi vuotta sitten Tuomas Sämpi astui ensimmäisen kerran lavalle stand up -koomikkona. Sämpi oli varannut paikan Oulun Remakka-klubille jo kuukausia aiemmin.

– Jännitin hirveästi. Sitten kun se oli ohi, tuli heti tunne, että tätä pitää tehdä lisää. Oli mahtava kokemus, kun sain ekat naurut. Sitä fiilistä haluan hakea aina uudelleen.

Sämpi oli seurannut stand up -komiikkaa pidemmän ajan, ennen kuin päätti itse kokeilla sitä. Nyt hän pyörittää Kokkolassa HupiKokko Open Mic -klubia, jossa itsekin esiintyy.

Donner's Pubissa stand up -klubi on järjestetty syksyn aikana kolmesti.

– Vastaanotto on ollut lämmin. Yleisöä on vaikea saada paikalle, mutta ne jotka tulivat, kävivät usampana iltana.

Stand up -ilta rakentuu kokeneemman juontajan ja pääesiintyjän ympäri. Lavalle nousee heidän lisäkseen aloittelevia koomikoita.

Kokeneemmat esiintyjät ovat tulleet ympäri Suomea. Lavalla on nähty esimerkiksi Nelosen Stand up! -ohjelmasta tuttuja kasvoja.

Sämpi tietää, että hyvän stand up -esityksen rakentaminen vaatii paljon etukäteistyötä.

– Ei voi vain mennä lavalle kertomaan juttuja. Hyvä esitys vaatii paljon ajatustyötä ja tietenkin kirjoittamista.

Sämpi sanoo, että hyvä juttu on sellainen, joka naurattaa itseäkin.

– Hauskimmat jutut löytyvät asioista, joista tietää eniten. Itse kerron paljon omasta arjestani, johon kuuluu vaimo ja lapsi, kertoo kaupan kassalla työskentelevä Sämpi.

Stand up -iltoja on luvassa kolme talven aikana. Ensimmäinen niistä on keskiviikkona 24. tammikuuta. Lavalle nousevat Stand up! -ohjelmasta tuttu Sampsa Simpanen ja Naurun Tasapaino -ohjelmasta tuttu Risto Koo Järvinen.

Lisää tietoja tapahtumasta löyty Donner's Pubin Facebook-sivuilta.

Lisää aiheesta keskiviikon Kokkola-lehdessä.

Maria Store

maria.store@kokkolalehti.fi

Vakavassa vaaratilanteessa Helsinki-Vantaalla olleessa koneessa oli 60 matkustajaa - "Tilanne ei selvästi ollut lennonjohdon hallinnassa"

Vakavassa vaaratilanteessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla ollut kone oli matkalla Helsingistä Riikaan, ja kyydissä oli 60 matkustajaa, kertoo Päivyt Tallqvist Finnairin viestinnästä STT:lle. Kyseessä oli Finnairin lento, jota operoi lentoyhtiö Norra. Kone oli ATR-potkuriturbiinikone.

- Kone lensi ja laskeutui Riikaan täysin normaalisti, Tallqvist sanoo.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on käynnistänyt alustavan tutkinnan aamulla puoli kymmeneltä sattuneesta vakavasta vaaratilanteesta. Lennonjohto oli antanut matkustajakoneelle lähtöluvan kiitotielle, vaikka alueella oli samaan aikaan ollut luvallisesti kolme työkonetta.

Kiitotielle oli menossa kentänhoitotehtäviin kaksi traktoria ja lumilinko, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Hänen mukaansa tämänhetkisten tietojen perusteella käsitys on, että nousuun lähtenyt lentokone ohitti yhden traktorin ja lumilingon ja lensi toisen traktorin yli.

- Tutkatallenteesta näyttää siltä, hän sanoo.

Tutkinta vienee ainakin puoli vuotta

Nurmi sanoo, että lennonjohto ilmoitti vakavasta vaaratilanteesta Otkesille.

- Tilanne ei selvästi ollut lennonjohdon hallinnassa. Jos työkone saa luvan olla kentänhoitotyössä kiitotiellä, täytyy voida luottaa siihen, että kukaan ei päästä siihen lentokonetta. Ja taas jos lentokone saa lähtöselvityksen kiitotielle, sen täytyy voida luottaa, että kukaan ei päästä sinne työkoneita tai muutakaan.

- Meidän käsityksemme on, että työkoneet ja lentokone ovat kumpikin käyttäytyneet niin kuin on pitänytkin, Nurmi sanoo.

Tässä vaiheessa on epäselvää, ovatko lentokoneen miehistö tai kentänhoitajat lainkaan huomanneet vaaratilannetta. Otkes koettaakin nyt saada selkoa tapahtumiin kuulemalla avainihmisiä eli lennonjohtajaa, työkoneen kuljettajia ja lentokoneen ohjaajia.

- Sitten on tallenteita sekä kentän päästä että lentokoneen puolelta. Sen jälkeen rupeamme katsomaan erinäköisiä ohjeistuksia, Nurmi kertoo.

Hän arvioi, että tapauksen tutkinta kestää ainakin puoli vuotta.

Finavialta ei kommentoida, onko se aloittanut tai aikeissa aloittaa omaa tutkintaa asiasta.

- Meillä on sellainen kanta, että Otkes vastaa tiedottamisesta, sanoo Anniina Palkonen Finavian viestinnästä STT:lle.

Liikenne lisääntynyt hyvin selvästi

Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen puheenjohtaja Roy Myrberg kertoi STT:lle, että liikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla on lisääntynyt viime aikoina "todella paljon".

- Viimeisen kuukauden lukemat taitavat näyttää 12 prosentin kasvua. Lennonjohdon resurssit eivät ole kasvaneet, samalla henkilöstömäärällä mennään kuin tätä ennenkin, Myrberg vertaa.

Helsinki-Vantaan vuoden 2017 matkustajatilastoista ilmenee, että kentän kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuoden aikana hyvin selvästi, etenkin lentoja Suomessa vaihtavien matkustajien osalta. Aseman kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä nousi viime vuonna 17,6 prosenttia.

Myrberg kertoi, että tiistaina tapahtuneen kaltaisia vaaratilanteita pyritään estämään ensisijaisesti maavalvontatutkalla.

- Sillä nähdään lentoliikenne ja kentän maa-ajoneuvot. Lisäksi lennonjohto tekee valvontaa silmämääräisesti.

Lennonjohtajat tekevät Myrbergin mukaan Helsinki-Vantaalla käytännössä tällä erää seitsemän tunnin työvuoroja.

Selvityshenkilö Manninen: Paras vaihtoehto olisi, että Länsi-Pohjan ulkoistussopimus kaatuisi oikeudessa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo lukeneensa tarkoin läpi sosiaali- ja terveysministeriön teettämän tuoreen selvityksen kohdan, joka koskee Lapin Länsi-Pohjan terveydenhuollon ulkoistamista. Hänen mukaansa ulkoistussopimuksen tyrmäävä selvitys kuvaa hyvin pohjoisessa otettuja riskejä.

Neljä Meri-Lapin kuntaa, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja terveyspalveluyhtiö Mehiläinen tekivät joulukuussa ulkoistussopimuksen 15 vuodeksi ja perustivat yhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n.

Sopimus on kivi hallituksen ja myös ministeriön kengässä, sillä se sotkee hallituksen sote-kaavailuja, jos maakunta joutuu uudistuksen myötä kuntien tekemän sopimuksen osapuoleksi.

- Se, miksi olemme kantaneet huolta yhteisyritykseen liittyen, on Lapin rahojen riittäminen, kun tiettyjä rakenteita betonoitiin sopimuksen myötä, Saarikko sanoo.

Toinen selvityshenkilöistä, Hannes Manninen, kertoo STT:lle, että sopimus on kallis, siitä on vaikeata ja kallista päästä eroon eikä se ole tarpeeksi läpinäkyvä.

Sopimuksesta hyödyn saa Mannisen mukaan Mehiläinen, maakunnalle siitä aiheutuu riskejä ja velvollisuuksia. Mannisen mukaan sopimuksesta olisikin hyvä päästä eroon joko oikeusteitse tai lainsäädännöllä.

"Pidän selvitystä ansiokkaana"

Ministeri Saarikko kertoo, että tämänhetkisen tiedon mukaan yhteisyritys aloittaa toimintaansa, vaikka sopimuksesta on valitettu jo hallinto-oikeuteen.

- Luin hyvin tarkoin selvityshenkilöiden tekemän analyysin tähän liittyvistä riskitekijöistä ja vielä avoimina olevista seikoista, jotka sopimuksesta eivät käy riittävän tarkoin ilmi. Pidän selvityksen tätä osuutta ansiokkaana. Tämä kuvaa avoimesti arvioiden riskitekijöitä, joita otettiin tämän yhteisyrityksen myötä, Saarikko kommentoi selvitystä.

Lapissa jatkaa kaksi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa

Selvityksen mukaan Lapin maakunnassa tarvitaan jatkossakin kaksi ympärivuorokautisesti päivystävää sairaalaa, joista toinen tulee olemaan Länsi-Pohjan sairaala. Tämä on linjassa myös ministerin käsityksen kanssa, Saarikko kertoo.

- Se, että minkälainen toimenkuva kummallakin on, se on selkeää ja sovittua terveydenhuoltolaissa vuosi sitten, että laajan päivystyksen sairaaloita pohjoisessa on vain yksi eli Rovaniemi. Mutta Kemissäkin tulee jatkamaan sairaala, millä on ympärivuorokautinen päivystys, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan nyt tulee pohtia muun muassa sitä, minkä erikoisalojen leikkauksia ja minkä vaativuustason päivystystä Kemin Länsi-Pohjan sairaalassa tullaan tekemään.

Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallitus ei ole saavuttamassa julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita

Talouskasvun voimistuminen ja työllisyyden ennustettua parempi kehitys helpottavat julkisen talouden tilannetta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi kuitenkin olla nykyistä kireämpää.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosiarvionsa hallituksen politiikasta tänään. Raportin mukaan hallitus ei ole saavuttamassa julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita. Suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan lähes puolitoista prosenttia bruttokansantuotteesta ensi vuonna. Sitä koskevan tavoitteen saavuttaminen vaatisi arviointineuvoston mukaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 2,1 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöihin kuuluvat valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi 0,3 miljardilla eurolla.

Hallitusohjelman mukaan julkista taloutta tasapainotetaan asteittain hallituskauden aikana. Kilpailukykysopimuksen vaikutusten kompensoimiseksi toteutettujen veronalennusten vuoksi julkisyhteisöjen rakenteellinen alijäämä kuitenkin kasvoi viime vuonna ja kasvaa arviointineuvoston mukaan edelleen tänä vuonna.

Orpo ei niele neuvoston kritiikkiä

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä finanssipolitiikka ei ole liian kevyttä nykyiseen taloustilanteeseen. Hänen mukaansa tehdyt kevennykset työn verotuksessa ovat olleet perusteltuja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi.

Orpon mukaan veronkevennyksillä on myös varmistettu, ettei verotus kiristy kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Orpo haluaa muistuttaa kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukyvylle.

Orpo sanoi STT:lle, että hänen mielestään finanssipolitiikan viritys on tällä hetkellä sopiva.

Ei tarvetta voimistaa kotimaista kysyntää

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi raportissaan, että nopean talouskasvun ja laskevan työttömyyden aikana kotimaista kysyntää voimistavalle finanssipolitiikalle ei ole tarvetta. Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan tulisi keskittyä julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen.

Hallituksen keskeisiin tavoitteisiin on kuulunut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Arviointineuvoston mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on arviointineuvoston mukaan epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä.

Koulutuspaikkojen määrää tulisi lisätä

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrä on huolestuttavan suuri ja työmarkkinatilanne vaikea. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoden ikään voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneitten määrää ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen kasvu pysähtyi vuonna 2000. Koulutus on edelleen hyvin kannattavaa sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Arviointineuvosto suosittaa, että hallitus pyrkii kääntämään koulutustason negatiivisen trendin ja lisäämään koulutusta kaikilla tasoilla.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän pitäisi kasvaa ja ilman toisen asteen koulutusta jäävien opiskelijoiden määrä tulisi kääntää laskuun. Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että koulutustavoitteiden saavuttamiseksi koulutuksen tarjontaa tulisi kasvattaa erityisesti yliopistoissa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.