lauantai 18.1.2020 | 15:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Talotohtori Panu Kailan kolumni: Vaihdanko peltikattoon?

Panu Kaila Keskipohjanmaa
Ke 11.9.2019 klo 15:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

”Vuonna 1989 valmistuneen rivitalomme katto on aaltomineriittilevyä. Levyt ovat säilyneet ehjinä eikä vuotoja ole. Aluskatteena on paksuhko kartonki. Tuuletus toimii hyvin. Onko virttyneen ulkonäön lisäksi jotain muuta syytä lähteä suunnittelemaan nykyisen tilalle peltikattoa? Jos vastauksesi on, että hommaan ei kannata ryhtyä, niin olisiko maalaus tai jokin pinnoitus hyvä vaihtoehto mietittäväksi? Peltikattokauppiaat tietenkin suosittelevat katon uusimista ja pelottelevat meitä asbestin vaaroilla,” miettii Urpo Rindell.

Loivalla ja ehjällä katolla näkyy kuvissa hieman jäkälää ja värin kauhtumista. Mitään syytä katon uusimiseen ei ole. Katto on osa alkuperäistä arkkitehtuuria ja senkin vuoksi säilyttämisen arvoinen. Myöskään maalaus tai pinnoitus ei kannata – pohjatöineen se on helposti saman hintainen kuin uusinta.

Asbestin vaaroilla pelotteleminen on pelkkää kauppiaiden bisnestä. Vasta levyjen purkaminen olisi työvaihe, jossa suojaus tulisi kyseeseen. Kattonne mineritlevyjä vastaava nykytuote on kuitusementtilevy, jossa asbesti on korvattu yleensä lasikuidulla. Se ei ole yhtä pitkäikäinen kuin aito mineritlevy.

Kevyt peltikatto on varsinkin korkeissa kerrostaloissa herkkä lähtemään lentoon myrskyn mukana, se voi myös paukkua tuulessa ja on huonompi ääneneriste kuin mineritkatto. Pelti vaatii maalauksen ja uusintamaalauksia siinä missä minerit selviää hoitamattakin, tai korkeintaan joskus pestynä. Lisäksi valmiit pinnoitteet ovat herkkiä repeilemään irti. Tämän päivän kattopelti on ohuempaa kuin ennen valmistettu ja näyttää sen vuoksi usein suorastaan ryppyiseltä.

”Kesäpaikkamme saunan ja grillikatoksen 10–15 vuotta vanhoilla huopakatoilla on jo paksuhko sammalkerros. Katot eivät vuoda mutta haluaisimme kuulla sinulta, miten sammal vaikuttaa katon vesieristykseen vuosien saatossa,” kirjoittaa Heikki Rautvuori.

Sammal pidentää katon ikää. Se torjuu kattoa kuluttavan suoran auringonvalon ja vähentää myös kosteusrasitusta; pienet sateet eivät pääse sammalen läpi. Ruotsalainen arkkitehti Charles Emil Löfvenskiöld kirjoitti oppaassaan vuonna 1868 olkikatoista: ”Maamies iloitsee kun hän näkee sammalen kasvavan olkikatollaan, sillä hän tietää että silloin katosta tulee pitkäikäinen.”

Sammal on takertunut ”juurillaan” katon rosoiseen pintaan, eikä sitä kannata poistaa, koska alta paljastuu haurastunut pinta. Tämä koskee myös tiilikattoja. Varsinkin kesäpaikassa sammal on kattojen paras kaunistus.

Nykyinen kattohuopa on huomattavan kestävä materiaali, joten kattonne on tuskin vielä keski-iässään. Odottakaa rauhassa ja tarkastakaa tilanne kymmenen vuoden välein. Oman saarimökkimme puuvajan huopakatto on pian 40-vuotias.

Kysy rakentamisesta ja remonteista: Talotohtori@tietola.fi

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »