Paikallisuutiset
Kotikirkon Rakentajat Antti Rantala ja Mikko Kaarto ovat ylivieskalaisia nuoria isiä ja toimitusjohtajia: "Sanoin neuvottelussa, että me olemme Mikon kanssa tästä porukasta ainoat kaksi, jotka aikanaan kannetaan jalat edellä tuosta kirkosta pois"
Ylivieskan kirkkotyömaalla sataa hiljalleen lunta. Työmaalla työskentelee kymmenkunta miestä, joilla on yhtenäiset työasut. Takkien selässä lukee Kotikirkon Rakentajat.
Kotikirkon rakentajat ovat kahden tunnetun ylivieskalaisen rakennusfirman työntekijöitä, ja heistä moni halusi tulla rakentamaan Ylivieskan uutta kirkkoa.
Hieman luonnetta se vaatii, sillä web-kamera kuvaa tauotta työmaata. Timelapse-kamera ottaa kaksi kertaa päivässä kuvan, joista muodostuu Kolmen minuutin kirkko -video, kun kirkko on valmistunut.
Kaikki työmaan työntekijät ovat hyväksyneet kuvaamisen eivätkä oikeastaan kiinnitä siihen huomiota.
Uskon, että kirkko kestää näillä rakenteilla satoja vuosia, jos se oikein huolletaan. Mikko Kaarto Kaarron Rakennus Oy:n toimitusjohtaja
Suurta yleisöä Ylivieskan kirkkotyömaa kiinnostaa, sillä web-kameran kautta työmaata on seurannut noin 800 eri katsojaa viikossa. Keskimäärin katselukerta kestää 30 minuuttia.
Myös kirkon rakentajien nimi, Kotikirkon Rakentajat on herättänyt positiivista huomiota.
– Kotikirkon Rakentajat on hyvä nimi, sillä se luo hyvää yhteishenkeä ja hyviä ajatuksia, sanoo Kaarron Rakennus Oy:n toimitusjohtajaMikko Kaarto.
Mikko Kaarto ja Rave Rakennus Oy:n toimitusjohtajaAntti Rantala ovat lähes samanikäisiä alle nelikymppisiä ylivieskalaisia. Ylivieskan kirkkohankkeen avautuessa he päättivät muodostaa työyhteenliittymän, johon kuuluvat lisäksi HSK Sähkö ja Are Oy.
Uuden kirkon rakentamisella on merkitystä sekä henkilökohtaisesti että yrityksen kannalta, sillä harvalla rakennusfirmalla on referenssikohteena kirkko.
– Ylivieskan kirkko on merkittävä kohde ja vieläpä kotipitäjän kirkko, Rantala sanoo.
Kaarron Rakennus rakensi Ylivieskaan aiemmin Seurakuntakeskus Pietarin. Nyt vuorossa on arkkitehtuuriltaan vielä vaativampi rakennus.
– On kunnia-asia olla tekemässä sakraalirakennusta, ja onhan se samalla pala historiaa, Kaarto sanoo.
Molemmat ovat nuoria isiä, mikä luo tunnepohjan myös sakraalirakennuksen rakentamiseen.
– Monta iloista ja surullista tapahtumaa tulee kirkossa olemaan sekä lähipiirissä että seurakuntalaisilla. Kirkko on kuitenkin pyhä paikka, Kaarto miettii.
Tunnetta oli mukana myös eräässä tavallista tiukemmassa neuvottelussa koskien kirkon rakentamista.
– Sanoin neuvottelussa, että me olemme Mikon kanssa tästä porukasta ainoat kaksi, jotka aikanaan kannetaan jalat edellä tuosta kirkosta pois, Rantala muistelee.
Ylivieskan kirkon rakentamiseen on liittynyt värikkäitä vaiheita.
Kustannusten supistamiseksi kirkon korkeutta jouduttiin madaltamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, javiime kesänä jännitettiin koko hankkeen toteutumisen puolesta. Lopultakirkkohallituksen täysistunto lopulta teki myönteisen päätöksen.Syyskuun lopussa kaadettiin puut tontilta ja työmaa pääsi alkamaan pari kuukautta myöhässä.
Kotikirkon Rakentajat seurasivat päätöksentekoa päät kylminä. Kirkkohallituksen yliarkkitehti vaihtui keväällä eikä ollut osallistunut kokouksiin, joita allianssin osapuolet pitivät säännöllisesti. Kirkkohallitukselle kielteisen päätösesityksen tehnyt vs. yliarkkitehti ei siis ollut perillä asioista.
– Esitys oli tosi erikoinen. Aikaisemmin keskusteluissa ei ollut tullut esille asioita, joihin hän kiinnitti huomiota, Kaarto sanoo.
Pysähdyksiä tulee usein rakentamishankkeissa, ja varsinkin erikoiset rakentamishankkeet aiheuttavat valituksia.
– Ikävä kyllä, alalla on totuttu siihen. Lykkääntyminen ei aiheuttanut muutoksia ja ajattelimme, että tehdään asiat vielä paremmin, Rantala sanoo.
Ylivieskan kirkko toteutetaan arkkitehtuurikilpailun voittaneen Trinitas-ehdotuksen pohjalta. Kirkko rakennetaan puuliimapalkeista, betonista ja tiilestä.
– Rakennus sisältää erittäin vaativia ratkaisuja, jotka arkkitehti on suunnitellut. Siinä on hyvin tarkkoja detaljeja, joita pyritään kunnioittamaan, Kaarto sanoo.
Rakentaminen on aina rakentamista, mutta kirkon rakentaminen poikkeaa teollisuushallin, koulun tai päiväkodin rakentamisesta, mikä pohjautuu enemmän insinöörimäiseen suunnitteluun.
– Arkkitehtuuri tuo mukaan eri näkökulman. Ei voi rakentaa kopioimalla vaikkapa vanhoja suunnitelmia vaan tehdään yksilöllinen rakennus, Rantala sanoo.
Vertailupohjaa ei oikeastaan ole, sillä Ylivieskan kirkossa käytettävistä rakenteista ei ole aiempaa kokemusta.
– Ylivieskan kirkossa mikään ei mene vakiomitoilla, Rantala huomauttaa.
Kun rakentaa julkisella puolella, saa tottua arvostelemiseen.
Ylivieskan kirkkohankkeessa rakentajat ja rakennuttajat istuvat samalla puolen pöytää, sillä kirkko toteutetaan allianssihankkeena. Kirkko tulee maksamaan enintään 13,4 miljoonaa euroa, joka pitää sisällään allianssin kustannukset ja tilaajan hankinnat.
– Se kuuluu rakennusalaan, että tehdään rakennuksia, joista toiset tykkäävät ja toiset eivät. Me toteutamme suunnitelmat sellaisina kuin seurakunta on päättänyt, Rantala sanoo.
– Arkkitehdin kädenjälki on taideteos ja sakraalirakennus, ja siihen on arkkitehti lyönyt raamit. Rakenteet ja huolto suunnitellaan niin, että kirkko kestää katseita ja aikaa, Kaarto sanoo.
Arvostelua on herättänyt kirkon kattoratkaisu, jonka pelätään keräävän talvisin lunta ja kosteutta.
– Kirkon katossa edessä oleva jiiri (syvennys) on haastava. Me uskomme, että suunnitellulla ratkaisulla se pitää eikä aiheuta ongelmia, Kaarto sanoo.
Suunnitteluporukka käy jatkuvasti keskustelua ja tekee riskikartoituksia.
– Aina kun kattoon tehdään läpivienti tai esimerkiksi ikkuna, se on haastava paikka, Kaarto sanoo.
Kotikirkon Rakentajilla on ollut onnea, sillä tämä talvi on ollut lauha. Kosteuden kanssa ei ole ollut ongelmia eikä maa ole roudassa. Lumitöitäkään ei ole juuri tarvinnut tehdä.
Kirkon rakentaminen on edennyt vaiheeseen, jossa ontelolaatat ja betonipilarit ovat paikallaan. Tällä viikolla on aloitettu betoniseinien valaminen.
– Jos nyt tulee kovat pakkaset, siitä ei ole haittaa rakennukselle, Kaarto sanoo.
Pakkasella on kuivaa, mikä tekee hyvää sekä rakennuksille ja työntekijöille. Viiden, kymmenen asteen pakkanen on parempi kuin pari plusastetta.
Tällä hetkellä kirkkotyömaalla työskennellään sekä maan pinnalla että maan alla.
Kirkkoon tulee tuulettuva alapohja, jossa parhaillaan ovat asennushommissa sähkö- ja putkimiehet. Kaikki kirkkoon tuleva tekniikka on helposti huollettavissa, sillä normaalikokoinen henkilö pystyy kävelemään kirkon alla lähes suorassa.
Ylivieskan kirkko rakennetaan kestämään vähintään 200 vuotta. Yleensä suunnitteluaika on 50 tai 100 vuotta.
– Uskon, että kirkko kestää näillä rakenteilla satoja vuosia, jos se oikein huolletaan. Toki kirkossa on ratkaisuja, joille ei ole historiaperäistä kokemusta vaan niitä pitää huoltaa ja seurata, Kaarto sanoo.
Pintamateriaaleilla, laatoituksilla ja matoilla on tietty käyttöikä, mutta kivirakenteet ovat melkeinpä ikuisia.
– Haasteellisinta on se, että kyseessä on korkea ja massiivinen tila, Kaarto sanoo.
Rakentamisen näyttävin vaihe alkaa talvilomaviikolla. Silloin alkaa rungon pystyttäminen, ja paikalle tuodaan kaksi nosturia lisää.
Kirkko on nopeasti vesikattovaiheessa, kun nosturit nostavat betonipilareiden päälle massiivipuuelementit. Liimapuupalkit yhdistetään toisiinsa, kun ne on saatu ylös.
Ylivieskan kirkon korkein kohta tulee olemaan 25 metrin korkeudessa. Se on vielä korkeammalla kuin viereisen kerrostalon katto.
Työmaa on aidattu, mutta rakentamista voi seurata Valtakadun puolelta, jossa aitoja ei ole peitetty pressuilla. Työmaan vastaava johtaja on oululainen Timo Piippo, joka aloitti tammikuussa edeltäjänsä Markku Pasasen erottua tehtävästä henkilökohtaisista syistä.
Kirkkotyömaalla seurataan koko ajan alueellisuutta. Kotikirkon Rakentajat ovat sitoutuneet siihen, että vähintään 70 prosenttia työvoimasta ja materiaaleista ovat paikallisia.
– Tällä hetkellä alueellisuus on 85 prosenttia, ja me pyrimme siihen, että se pysyy 80 prosentissa. Oma tavoitteemme on kovempi kuin tilaajalla, Kaarto sanoo.
Työmaalla kiinnitetään huomiota myös turvallisuuteen pitämällä työmaa siistinä ja käyttämällä asianmukaisia suojaimia ja kalustoa. Tavoitteena on, ettei työmaalla satu yhtään loukkaantumista.
Ylivieskan kirkon on tarkoitus olla valmis pääsiäisen aikaan vuonna 2021. Tämän vuoden pääsiäisen aikaan kirkko on jo vesikattovaiheessa, ja harjannostajaiset voidaan järjestää ennen vappua.
Seurakunnan kanssa on sovittu, että rakentamisen aikana järjestetään viisi tapahtumaa, joissa seurakuntalaiset voivat olla mukana. Kotikirkon Rakentajien mukaan tapahtumia tulee kuusi, eli siinäkin halutaan pistää paremmaksi.
Juttua on päivitetty 1.2.2020 lisäämällä linkkejä aiemmista jutuista.
Kirkkohallitus äänesti ja käänsi kelkkansa: Ylivieskan uusi kirkko sittenkin rakenteille
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
