Paikallisuutiset

Kannuksessa kuhisee: keskustan valtuustoryhmä ojensi kahta jäsentään kirjallisesti: "varoitukseni on peruttava" valtuutettu Kari Gromoff vaatii

Kaupunginjohtajan virka vakinaistetaan ja laitetaan avoimeen hakuun

Kaupunginjohtajien valinta määräajaksi on voimissaan, vaikka käytäntö alkaa olla jo selvästi harvinaisempaa kuin kunnanjohtajan valinta toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen eli vakinaiseen virkaan.

Tuoreimmassa tapauksessa Kannus aikoo luopua määräaikaisuudessa ja siirtyä viran vakinaiseen täyttöön.

Viimeksi kaupunginjohtajan valitsi määräajaksi Kokkola vuonna 2016 valitessaan Stina Mattilan 7 vuoden määräaikaiseen kaupunginjohtajan virkaan. Hän on kaupungin historian ensimmäinen määräaikainen kaupunginjohtaja. Tuoreessa muistissa on myös Toholammin Jukka Hillukkalan viran alkuvaiheen määräaikaisuus ja myöhemmin tapahtunut vakinaistaminen.

Vuonna 1997 Haapajärven kaupunki valitsi Asko Järvisen seitsemän vuoden määräaikaiseen virkaan ja 90-luvun Pyhäjärvi Pasi Vallivaaran määräaikaiseen virkaan. Vallivaaran kohdalla määräaikaisuus vaihdettiin vakinaiseen virkaan, mutta Haapajärvellä määräaikaisuutta ei jatkettu vaan tehtävä julistettiin auki äänin 18-17. Järvinen ei hakenut enää avautunutta virkaa.

Johtajasopimusten tulo puhuu vakinaisen viran puolesta Olli Joensuu Kannuksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Kannuksessa kaupunginjohtajan virka tullaan julkistamaan julkiseen hakuun, joka päättynee tämänhetkisen tiedon mukaan 22. maaliskuuta. Tehtävää on hoitanut Terttu Korte, joka ei ole vielä päättänyt, hakeeko avautuvaa virkaa vai ei. Kortteen mukaan hän ei halua vaikeuttaa viranhakuprosessia. Lausumallaan Korte todennäköisesti tarkoitti sitä, että joku kiinnostunut olisi voinut luopua hausta, jos olisi varmuudella tiedossa, että istuva viranhaltija on paikasta kiinnostunut.

Kannuksen kaupunginhallituksen puheenjohtajaOlli Joensuun (kesk.) mukaan johtajan viran avaamiseen julkiseen hakuun ei liity dramatiikkaa.

– Tästä asiasta keskusteltiin jo syksyllä, ja valtuustojen kaikki ryhmänjohtajat ja nyt kaikki kaupunginhallituksen jäsenet olivat viran aukijulistamisen kannalla. Haluamme yksituumaisesti vakinaistaa viran ja se ei ole lain mukaan mahdollista ilman julkista hakukierrosta.

– Jos olisimme halunneet jatkaa määräaikaisilla pesteillä, olisimme voineet tehdä sen ilman julkista hakua. Toisaalta sitten on olemassa ketjutuspykälä, eli määräaikaisuuksia ei saa ketjuttaa perustelematta, joten sekin puhui vakinaisen viran puolesta, Joensuu kertoo.

Hän korostaa, että viran aukijulistaminen ei ole kannanotto Terttu Kortetta kohtaan.

– Itse ainakin henkilökohtaisesti toivon, että Korte hakee tehtävään. Hän on hoitanut virkaa hyvin ja esimerkiksi ylijäämää on Kannuksessa kertynyt yhteensä jopa kuusi miljoonaa euroa eli taloutemme on kunnossa. Lisäksi Korte on ymmärtänyt hyvin kunnan luottamushenkilöiden tahdon tässä johtaja-asiassa, ja kaikki asiat on puitu ajan kanssa sulassa sovussa, Joensuu vakuuttaa.

Terttu Korte valittiin Kannuksen johtoon vuonna 2006. Hänet on valittu kolmesti jatkamaan määräaikaisena. Kaksi kautta kestivät neljä vuotta, ja edellisen kerran jatkoa heltisi kuudeksi vuodeksi. Korte on johtanut Kannusta yhteensä 14 vuotta.

Määräaikaisuus päättyy syksyllä 2020.

Joensuun mukaan kaupunki on pestannut yksityisen rekrytointiyrityksen auttamaan kaupunginjohtajan haussa. Paikka julistetaan piakkoin auki ja Joensuun mukaan kaupunginhallituksella voisi olla esitys valtuustolle toukokuussa. Valtuuston päätettäväksi johtajan valinta tullee kesäkuussa.

– Toivomme tietysti mahdollisimman paljon hyviä hakijoita, Joensuu kiteyttää.

Hän ei erityisemmin osaa arvioida, mitkä ovat määräaikaisen ja vakinaisen viran suurimmat erot.

– Molemmissa on puolensa. Määräaikaisuutta puollettiin aiemmin sillä, että se ei sido yhtä paljon kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, Joensuu toteaa ja sanoo johtajasopimusten tulon suosivan taas uudelleen vakinaiseen virkaan valitsemista.

– Johtajasopimuksessa voidaan sopia myös se, kuinka menetellään jos viranhoidolle asetetut tavoitteet eivät ole täyttyneet ja on parempi että tiet eroavat. Johtajasopimuksen ansiosta kuntapäättäjän kädet eivät ole enää yhtä sidotut kuin aiemmin, Joensuu muotoilee.

Lue Keskipohjanmaan pääkirjoitus aiheesta