° | m/s |
Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.
Kalastajamajoja, tuttavallisemmin kalamajoja, on Maakallassa muutama kappale kutakuinkin alkuperäisessä kunnossaan. Näistä yksi on toiminut museona, joka nyt Maakallan museohankkeessa entisöidään kalastajamajaksi ja varsinaista kokoelmanäyttelyä varten rakennetaan uusi museorakennus.
Nämä yhdessä kertovat Kallankarien historiasta sekä kalastajien elämästä ja elinkeinosta 1700-luvulta nykypäivään. Työryhmässä ovat Julia Autio, Virve Juola, Helinä Parviainen, Tuukka Perhoniemi sekä Kallankarien puolesta haminamestari Juha Vierimaa.
Julia Autio kertoo viime kesänä aloitetusta tiedonkeruusta ja kokoelmatyöstä, jonka puitteissa esineille tehdään kuntokartoitus sekä ne puhdistetaan ja inventoidaan. Jokaiselle esineelle tehdään esinekortti, joka nykypäivänä on digitaalinen eli sen muokkaaminen ja täydentäminen myöhemmin on helppoa.
Tiedonkeruuta ja haastatteluja oli tarkoitus aloittaa kevättalvella, mutta korona sotki suunnitelmat. Hanke toteutetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja museon avajaisia on suunniteltu samaisen vuoden kesälle, kun vietetään Kallankarien 250-vuotisjuhlia.
– Tulevien kahden kesän aikana Kallassa tehdään loppuun kokoelmatyö, uuden museorakennuksen hirsien kuljetus ja itse rakennuksen rakentaminen sekä näyttelyn suunnittelu ja ripustus. Kaiken taustalla on iso työ näyttelytekstien laatimisessa, joihin tukena työryhmällä on lähdekirjallisuus sekä haastattelut, Autio sanoo.
Hankkeeseen osallistuvat Julia Autio ja Virve Juola ihmettelivät aluksi sitä, että kokoelmassa oli paljon työkaluja, mutta ei juurikaan napeksia ja muita kala-astioita.
– Luonnollisestihan ne on viety pyydettyjen kalojen mukana maihin ja ovat sillä puolella merta varastoissa. Vanhat työkalut on tehty aikoinaan itse paikan päällä, joten kokoelmasta löytyy tästä syystä paljon juurikin työkaluja. Osasta kokoelman työkaluista ja muista esineistä tiedetään enemmän, osasta saadaan tietoa vasta myöhemmin kun kokoelmatyötä jatketaan. Ketkä kaikki kävelivät karikengillä ja mistä ne sinne tulivat ja kuka ne on mahtanut tehdä, Autio miettii.
Juola kertoo, että suunnitelmissa on kerätä tietoa ja tarinoita myös Kallan mökeistä ja muusta rakennetusta ympäristöstä sekä paikannimistä. Hänen mukaansa ihmiset saattavat toisinaan ajatella, etteivät heidän muistonsa ole tarpeeksi merkittäviä kerrottaviksi, mutta hän painottaa, että hankkeen väkeä kiinnostaa tällä hetkellä kaikki tieto, mikä esineisiin, rakennuksiin, polkuihin ja satamiin voidaan liittää.
– Esimerkiksi meidän Juolan suvun mökki, Raasakka, on Vasankarin nuorisoseuran vanha putka. Perimätiedon mukaan vain yksi tanssi-illasta turhan paljon villiintynyt mieshenkilö on miettinyt siellä tekosiaan. Henkilön nimikirjaimet löytyvät kaiverrettuna mökin seinästä, hän kertoo.
Juolalle hanke on tärkeä myös siksi, että kokee sen olevan omalta osaltaan kunnianosoitus edesmenneen isänsä muistolle sekä sukunsa kalastajille. Hänelle Kallaan liittyy monenlaisia kultaisia lapsuuden muistoja joissa siellä paistoi aina aurinko ja merivesi oli lämmintä.
– Isä jätti mitä ainutlaatuisimman perinnön ja opetti vaalimaan ja kunnioittaman saaren perinteitä sekä omia juuria. Menimme Kallaan milloin milläkin kokoonpanolla meidän puisella avoveneellä, joka oli nimetty Unelma-Anelmaksi. Sen keskimoottori tärisytti mukavasti tervattua puuta ja siinä lattialla oli hyvä pikkutytön köllötellä odotellessa perillepääsyä. Vasankarista meni kuitenki sillä veneellä tunteroinen putputella kariin. “Kalla näkkyy!” Aina joku sen ensimmäisenä hihkaisi, ja sitten rynnättiin veneen keulaan sitä ihmettelemään, Juola muistelee.
Kallankarien matkailukesän kohtaloa on hankala tarkasti ennustaa ja haminamestari Juha Vierimaan mukaan tilanne palaa normaaliin vasta kun poikkeustilassa on päästy lähelle nollatilaa.
– Kallan suhteen suositus olisi, että vain kämppäläiset käyvät karissa ja kulkevat sinne omilla veneillään, Vierimaa painottaa toistaiseksi.
Ota osaa
Hankkeeseen voi osallistua lähettämällä kuvia tai videoita sekä kirjoitettuja tai äänitettyjä muistoja ja tarinoita Kallasta osoitteeseen maakallan.museohanke@gmail.com ja seurata Instagramissa @maakallan.museohanke -tunnusta.
Työryhmään voi myös olla yhteydessä näiden kanavien kautta.
Karikengät
Tunnettu myös nimillä pieksusaappaat, kallokkaat, supikkaat.
Kippurakärkiset varrelliset nahkakengät, jotka olivat kaikkien saarelaisten käytössä. Kengät olivat kevyet kävellä ja kestivät säätilojen vaihteluita.
Kyseisiä kenkiä kutsuttu myös “Saaren Kustaan kengiksi”. Kustaa Saari oli tunnettu karilainen, joka oli syntynyt vuonna 1902. Kengät tuotu museoon 1970-luvun alkupuolella.
Perimätiedon mukaan kenkiä ovat käyttäneet Kustaa Saaren lisäksi ainakin mm. Ville Orell sekä Kalle ja Yrjö Vierimaa. Ja varmasti monet monet muut.
Kapokkiliivi
Kapokkiliiviä käytettiin pelastusliivin tapaan kapokin hyvän kellumisominaisuuden vuoksi. Liivin päälykangas oli puuvillaa, mutta sisus kapokkia eli luonnonkuitua, jota saadaan kapokkipuun hedelmistä. Kuitu tunnetaan myös nimillä Jaavan puuvilla tai silkkipuuvilla. Kuitu palaa herkästi, mutta ei taas houkuttele koita eikä punkkeja. Kapokkipuita kasvaa luonnonvaraisena ainakin Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä Afrikassa.
° | m/s |
Saukkolinnan louhikko Perhonjoen ulkoilureitin varrella Kokkolassa oli piilossa vanhojen puiden takana, kunnes metsä kaadettiin – "Metsäkeskus teki selkeän virhearvion", sanoo Kokkolan johtava ympäristötarkastaja – Katso videolta, miltä maisema näyttää nyt
Raimo Gromoff osoitti hurjaa kansalaisrohkeutta ottamalla venevarkaat kiinni Kannuksessa – Pidätteli varkaita puoli tuntia ja odotti poliisien saapumista paikalle: "Siinä piti höpötellä ja pitää tilanne rauhallisena"
Karhi–Lohtaja-maastopyöräreitti palkittiin Kokkolan Vuoden 2020 liikuntatekona – Reitin ovat ideoineet ja toteuttaneet Joonas Joki ja Jari Karhula
Lukijan mielipide: Vihreitä poliitikkoja ongelmissa
Keskipohjanmaan levikkialueella osassa kunnista koronarokotustahti luistaa sujuvasti, osassa tahmeammin – "Olen ylpeä keskipohjalaisista ja Soitesta", iloitsee Soiten johtajaylilääkäri
Kokkolan Urheilupuisto Oy on valitsemassa toimitusjohtajaa, jonka rooli on ratkaiseva massiivisen hybridiareenakokonaisuuden valmistelussa – yhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan asiaa ei käsitellä "kaupungin toimielimissä" – kaupunginhallituksen puheenjohtajan Reino Herlevin mukaan käsitellään
Te kysytte, me vastaamme – Lähetä kysymys, aihe-ehdotus tai vaikkapa inhokkisanasi Pilkunviilaajien toivejaksoon
Kansanedustaja Mauri Peltokangas esittää Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahojen jäädyttämistä – Kompensaatiota koronapandemiasta kärsineille kotimaisille pk-yrityksille
Saukkolinnan louhikko Perhonjoen ulkoilureitin varrella Kokkolassa oli piilossa vanhojen puiden takana, kunnes metsä kaadettiin – "Metsäkeskus teki selkeän virhearvion", sanoo Kokkolan johtava ympäristötarkastaja – Katso videolta, miltä maisema näyttää nyt
Lukijan mielipide: Saukkolinnan hakkuut Kokkolassa osoittavat loven yhteiskuntarakenteessa