Paikallisuutiset

Tehtiin kuten kaavassa määrättiin – Kokkolan kaupungin edustajat haluavat oikoa keskustelua Kokkolan paloaseman kalustohallista: "Harmittaa, kun jälkikäteen kritisoidaan", sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila

Kokkola

Lehtijutut, mielipidepalstat ja some. Mitä Kokkolan paloaseman kalustohallin ulkonäöstä ja sijoittelusta herännyt kritiikki on Kokkolan kaupungin edustajille opettanut?

Siihen kaupunginjohtajaStina Mattila sekä kaupunkiympäristöjohtajaNina Kujala ja kaupunkilupapäällikköMinna Väisänen vastaavat myöhemmin. Ensin kaupunginjohtaja Mattila summaa näkemyksensä viime viikkojen keskustelusta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siitä on puuttunut täysin se, mitä valmistelussa ja päätöksenteossa on oikeasti tapahtunut. Tulee fiilis, että ihmiset luulevat, että asioita ei ole käsitelty. On käsitelty. On hienoa, että kaupunkilaiset ottavat kantaa, mutta olen pettynyt, että kantaa ei otettu, kun sen aika olisi ollut. Enää urakoitsija ei voi panna jäihin hanketta. Jälkikäteen on turha valittaa, Mattila sanoo.

Minun mielipiteeni on, että halli istuu ympäristöönsä ja on hyvän näköinen. Voimmeko jämähtää tietylle vuosikymmenelle? Kyllä moderniakin rakentamista pitää sallia. Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila

Uutta paloasemaa alettiin suunnitella Kokkolaan vuonna 2010. Kustaa Aadolfinkadun tontin asemakaavaa, joka oli vuodelta 1975, päivitettiin vuonna 2014.

– Kaavassa piti muuttaa rakennusalaa ja tehokkuuslukuja, sanoo Kujala.

Vuosien yrittämisen jälkeen päätös paloaseman rakentamisesta tehtiin syksyllä 2017. Sopimuspalokuntalainen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Herlevi valittiin kaupunginhallituksen edustajaksi uuteen suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Toimikunta lähti viemään suunnittelua ja oli linkki kaupunginhallituksen pöydälle, sanoo Mattila.

Rakennuslupa paloasemalle myönnettiin helmikuussa 2019.

– Lehdessä luki, että rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ollut aikaa perehtyä kohteeseen, mutta näin ei ollut. Rakennusten massoittelusta ja ulkonäöstä puhuttiin jo vuonna 2015, niitä tarkennettiin loppuvuodesta 2018. Lautakunnalla on ollut mahdollisuus perehtyä hankkeen suunnitelmiin pääsuunnittelijan pitämän ennakkoesittelyn yhteydessä ennen hakemuksen lautakuntakäsittelyä, sanoo Kujala.

Mattilan mukaan päättäjillä oli useita mahdollisuuksia vaikuttaa rakentamiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kokouksen jälkeen yksittäinen jäsen saa takuuvarmasti tietoa ja mahdollisuuden kysyä mistä tahansa. Eikä kukaan estä ottamasta yhteyttä viranhaltijoihin. Ensimmäinen mahdollisuus vaikuttaa olisi ollut jo vuonna 2013, kaavoitusvaiheessa.

Nina Kujala, Stina Mattila ja Minna Väisänen.
Nina Kujala, Stina Mattila ja Minna Väisänen. Kuva: Markku Jokela

Kaikki on tehty kaavan mukaisesti. Silti ihmiset valittavat. Mitä rakennettuun ympäristöön rakentamisessa voisi jatkossa tehdä toisin?

– Vielä enemmän pitäisi tiedottaa siitä, missä vaiheessa kuntalaiset voivat ottaa kantaa ja vaikuttaa, sanoo Kujala.

– Kun on mahdollisuus lausua mielipiteensä, se mahdollisuus kannattaa käyttää. Harmittaa, kun jälkikäteen kritisoidaan, lisää Mattila.

Suomen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Onko siinä onnistuttu kalustohallin osalta?

– Paloasema on kaavan mukainen. Ei ollut mahdollisuutta olla myöntämättä lupaa, sanoo Minna Väisänen.

– Minun mielipiteeni on, että halli istuu ympäristöönsä ja on hyvän näköinen. Alue on haasteellinen ja edustaa erilaisia rakennustyylejä useammalta vuosikymmeneltä. Voimmeko jämähtää tietylle vuosikymmenelle? Kyllä moderniakin rakentamista pitää sallia, sanoo Mattila.

– Vaikka halli ei ole kaunis, on se lähellä arvoaluetta, jonne palokunnan on päästävä minuuteissa. Se turvaa vanhankaupungin säilymisen, lisää Väisänen.

Paloaseman suunnittelua ohjasivat kustannustehokkaat ja toiminnalliset ratkaisut. Siksi kalustohallin materiaaliksi valikoitui metallipintainen julkisivuelementti.

Olisiko kalustohallin sijoittelua, korkeutta ja ulkonäköä kuitenkin pitänyt miettiä tarkemmin?

Mattilan mukaan "kauneus on katsojan silmissä".

– Näen hallin toiminnallisuuden kautta. Aina, kun keskelle rakennettua ympäristöä rakennetaan, se herättää tunteita.

– Ulkonäköä täytyy tarkastella myös kaavan kautta, toistaa Väisänen.

– Meillekin on tärkeää, että rakennettu ympäristö on harmoninen ja ei vaaranneta vanhaakaupunkia, mutta halli istuu sinne, sanoo Mattila.

Millaista palautetta kaupunki on rakennushankkeesta saanut?

– Ei mitään muuta kuin positiivista. On oltu tyytyväisiä etenemiseen ja julkisivuun, toteavat viranhaltijat.

Nina Kujala, Minna Väisänen ja Stina Mattila.
Nina Kujala, Minna Väisänen ja Stina Mattila. Kuva: Markku Jokela

Lue myös:

Kritiikkiä vai kitinää? – Kokkolan kuntapäättäjät eri linjoilla paloaseman varastohallista: "Sama, mitä tässä kaupungissa tehdään, niin kaikki on ihan paskaa

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Vai siitä tulikin tällainen? – Kokkolan uuden paloaseman kalustohalli on herättänyt vilkasta keskustelua – Mitä mieltä sinä olet?

Kalajoella uuteen paloasemaan vaadittiin puuverhoilu, Kokkolassa tyydyttiin vähempään – "Miksi maankäyttö- ja rakennuslain pykälä 117 on Suomessa kuollut kirjain?", jyrähtää nykyarkkitehtuurin kyseenalaistaja Marjo Uotila

Keskipohjanmaan pääkirjoitus 25.7.2020

Kello 20.59 lisätty linkki Keskipohjanmaan pääkirjoitukseen.

Fakta

Entä maisemointi?

Kalustohallin ympärille istutetaan vihreitä lehtipuita, mahdollisesti pylväshaapoja.

Myös muraalit eli seinämaalaukset ovat mahdollisia, mutta ensin paloasemaa tarkastellaan kokonaisuutena. Se voidaan tehdä sitten, kun kaikki on reilun vuoden kuluttua valmista.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä