sunnuntai 28.11.2021 | 01:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Pohjoismaisen taidekoulun perilliset -blogissa aikuislinjan käynyt Eeva Huotari: Vierailevat taiteilijat opettivat arkena koulun päiväopiskelijoita ja meitä aikuisopiskelijoita viikonloppuisin – Näin saimme opetusta usealta eri taiteenalan taiteilijalta.

Eeva Huotari
La 18.9.2021 klo 07:30

Kävin aikuisten 2,5-vuotiset taideopinnot Pohjoismaisessa taidekoulussa vuosina 2010–2012. Muistikuvat kymmenen vuoden takaa ovat aika hauraita. Ei siksi, että aika olisi silloin mennyt enimmäkseen huuruista taiteilijaelämää viettäen, vaan siksi, että elin silloin aikamoista ruuhkavuosiaikaa. Olin juuri aloittanut viestintäsuunnittelijana Kpedussa, sekä tuntiopettajana kuvataidekoululla ja minulla oli 3- ja 10-vuotiaat lapset. Lisäksi olin palannut vanhan salibandymaalivahtiharrastuksen pariin ja treenasin sekä pelasin aktiivisesti. Omasta CV:stä tarkistin vielä, että olin järjestänyt myös tuolloin neljä omaa taidenäyttelyä ja kuvittanut yhden lastenkirjan.

Seeking, Eeva Huotari 2021
Eeva Huotari

Opiskelu iltaisin ja viikonloppuisin oli kuin lomaa arjen keskellä. Se oli omaa aikaa, jolloin sain keskittyä vain taiteiluun. Vierailevien taiteilijoiden esittelyt tiistai-iltaisin pimeässä luentosalissa toivat kyllä poikkeuksetta todella mielenkiintoisia pilkahduksia eri taiteilijoiden työhön, mutta muistan kuinka väsyneenä silmät usein lupsahtivat kiinni ja sinnittelin pysyäkseni hereillä. Vierailevat taiteilijat opettivat arkena koulun päiväopiskelijoita ja meitä aikuisopiskelijoita viikonloppuisin. Näin saimme opetusta usealta eri taiteenalan taiteilijalta. Torstai-iltaisin opetettiin qroki-piirustusta, ja myös nämä tunnit olivat vierailevien opettajien vetämiä. Erityisen hauskoja olivat vasemmalla kädellä tai silmät kiinni tehdyt työt ja pidin myös todella nopeista pikapiirustuksista.

Transformation, Eeva Huotari, 2021
Eeva Huotari

Yhden vierailevan opettajan johdolla tutustuimme performanssitaiteeseen. Performanssitaiteilija John Court tekee itse 8 tunnin mittaisia performansseja, joiden aikana hän esimerkiksi kirjoittaa tekstiä valtavaan paperiin vasemmalla, väärällä kädellään. Me kirjoitimme myös hitaasti paperille tekstiä, niin hitaasti kuin suinkin vain osasimme. Olimme ihan hiljaa ja jokainen toteutti omaa työtään muistaakseni tunnin ajan. Se tuntui loputtomalta tämmöiselle kiireiseen elämään tottuneelle. Yhtäkkiä ei saanutkaan tehdä asioita nopeasti, vaikka olisi siihen pystynyt. Kävelimme myös hitaasti luokassa seinästä seinään ja sekin tuntui kummalliselta, ja ajattelin että tätäkö varten hommasin lapsille hoitajan ja tulin tänne opiskelemaan. Ymmärsin toki jo silloin, että taidetta on monenlaista ja että koulutukseemme kuului vähän kaikenlaista. Ja hauskaa sinänsä, että tämä jäi kaikkein parhaiten mieleen.

Metsän reunalla, Eeva Huotari, 2018.
Eeva Huotari

Vierailevia opettajia meillä oli opintojen aikana lähes kaksikymmentä. Opettajina oli muun muassa kuvanveistäjä-maalari Pauliina Turakka-Purhonen, akvarellimaalari Kati Immonen, taidegraafikko Juha Tammenpää ja taidekriitikko Maaria Niemi. Useita opettajia oli myös Ruotsista ja opetus olikin pääsääntöisesti ruotsinkielistä. Siinä sai samalla kielikylpyä, joka valmisti myös hyvin tuleviin opintoihin ammattikorkeakoulu Noviaan. Koulun opettajarehtorina toiminut Annika Bergvik-Forsander opetti meille piirustusta ja maalausta.

Pohjoismaisen taidekoulun aikuisopiskelijaryhmä ei pelannut yhdessä vapaa-ajallaan sählyä tai harrastanut illanviettoja iltaisin. Meillä useimmilla oli perhe ja työ, joiden pariin palasimme aina opetuksen jälkeen. Viikonloppujaksot olivat intensiivisiä ja niissä tutustui luokkakavereihin hyvin.

Edelleen olen yhteydessä heistä muutamiin ja on ollut mukavaa muutenkin seurata opiskelukavereiden taiteilemista ja vierailla heidän näyttelyissään. Koulun henkilökunta oli miellyttävää ja erityisesti koulun sihteeri Sonja Remell huolehti meistä opiskelijoista kuin lapsistaan, ja ainoa vakituinen opettaja ja rehtori Annika Bergvik-Forsander kannusti meitä ja järjesti meille hyviä vierailevia opettajia.

Letting go 2012, Pohjoismaisen taidekoulun lopputyönäyttelyssä ollut yksi Eeva Huotarin töistä.
Eeva Huotari

Samassa ryhmässä kanssani opiskelivat muun muassa Aki Koskinen, Gunvor Sarelin-Sjöblom, Hannele Kinare ja Sixten Ahlsved. Aki suuntasikin heti Pohjoismaisen taidekoulun jälkeen jatko-opintoihin Novia-ammattikorkeakouluun ja on sittemmin keskittynyt maalaamiseen. Aki kehui Novian opetusta ja hakeuduin sinne itsekin vähän myöhemmin ja valmistuin kuvataiteilijaksi (AMK) vuonna 2020. Opiskelin aikuiskoulutustuella sekä sen loputtua olin palkattomalla vapaalla. Jaksotin opintovapaani siten, että aloitin opinnot syksyisin lokakuussa ja palasin takaisin töihin huhtikuussa taas puoleksi vuodeksi.

Ennen Pohjoismaista taidekoulua olin opiskellut kuvataiteen perusopetuksessa ja lapsena Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa. Pohjoismainen taidekoulu oli siten hyvä jatkumo ja loistava mahdollisuus opiskeluun kotikaupungissa. On hyvä nähdä laajasti eri alojen taiteilijoiden töitä ja kuulla heidän ajatuksiaan. Myös usean eri taiteenlajin kokeileminen on tärkeää, vaikkei niistä tulisikaan itselle uutta ilmaisumuotoa. Kun on itse kokeillut tehdä jotain, osaa ammattilaisia arvostaa aivan eri tavalla.

Pohjoismainen taidekoulu on tarjonnut sisältöä myös useammille kuin vain sen opiskelijoille. On ollut paljon näyttelyitä Visu Galleriassa, kaikille avoimia luentoja ja kursseja, tapahtumia ja lasten kesäleirejä. Poikanikin osallistui kesäleirille, jonka päätteeksi oli järjestetty näyteikkunanäyttely kaupungille ja sieltä riemukas kulkue koululle, jossa näyttely jatkui. Taidekoulun salissa katosta laskettiin popcorneista ja vaahtokarkeista tehty linna, jota pienet leiriläiset tapittivat silmät suurina.

Kukkia äidille, Eeva Huotari, 2018.
Eeva Huotari

Taidekoulun jälkeen olen tehnyt paljon kaikenlaista. Pitänyt useita omia näyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin. Olen kuvittanut ja taittanut kotiseutuaiheisia lastenkirjoja. Päivätyössäni valokuvaan, teen videoita ja graafista suunnittelua. Kaikessa mitä teen, on taiteen opinnoista hyötyä. Luovaa ajattelua opitaan taiteen tekemisen sivutuotteena, siinä samalla kun tehdään grafiikkaa, maalataan tai veistetään. Myös työelämässä tarvitaan luovuutta, uusia tapoja ratkaista ongelmia ja uudenlaista ajattelua.

Eeva Huotari grafiikanpajallaan Konstrundanissa 2021.
Eeva Huotari

Olen nyt ensimmäistä kertaa taiteilijana tilanteessa, että saan keskittyä vain taiteen tekemiseen. Tämän mahdollistaa Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämä yksivuotinen apuraha, jonka aloitin syyskuussa. Aion taiteilijavuoteni aikana tehdä taidegrafiikkaa liittyen perinteisiin, myytteihin ja kotiseutuun. Tulen samalla opettelemaan uutta tekniikkaa ja yhdistämään sitä aiempaan osaamiseeni.

Vuoden 2018 uutinen Pohjoismaisen taidekoulun lakkauttamisesta yllätti, mutta onneksi tänä vuonna tuli ilmi positiivinen yllätys, kiitos sinnikkäiden taustajoukkojen. On hienoa, että taidekoulu jatkaa toimintaansa ja yhä uudet opiskelijat saavat mahdollisuuden nauttia korkeatasoisesta taideopetuksesta Kokkolassa.

Kuvataiteilija (AMK), taidegraafikko Eeva Huotari työskentelee tällä hetkellä taidegrafiikan parissa Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämällä taiteilija-apurahalla. Huotari kuvittanut kotiseutuaiheisia lastenkirjoja ja on osallistunut koti- ja ulkomaisiin taidegrafiikan näyttelyihin, sekä pitänyt useita omia näyttelyitä.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »