Kokkola-lehti

Keskipohjanmaan ja KPK Medioiden paikallis- ja kaupunkilehtien vaalikone on nyt avattu – Aluevaalien äänestysaktiivisuus huolestuttaa, vaikka puolueet onnistuivat hyvin ehdokkaiden värväämisessä

Vajaan viiden viikon kuluttua se tiedetään. Kiinnostivatko Suomen historian ensimmäiset aluevaalit kansalaisia vai toteutuivatko pahimmat pelon kehnosta äänestysprosentista.

– Demokratian ja ihmisten yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta olisi tietysti hyvä asia, että äänestäjät kokisivat tämän vaalin tärkeäksi. Jos peilataan muihin vaaleihin, äänestysprosentti aluevaaleissa asettunee johonkin eurovaalien ja kuntavaalien välille, Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijaJenni Karimäki arvioi.

Viime eurovaaleissa kotimaan äänestysprosentti oli 42,7. Viime kesäkuun kuntavaaleissa äänestettiin laiskemmin kuin vuosikymmeniin. Äänestysaktiivisuus jäi 55,1 prosenttiin. Monen poliitikon asettama tavoite aluevaalien äänestysprosentista on, että se alkaisi viitosella.

Linkki vaalikoneeseen:

Keskipohjanmaan ja KPK Medioiden paikallis- ja kaupunkilehtien vaalikone on nyt avattu

Viime tiistaina päättyneen ehdokasasettelun perusteella toiveita edes kohtuullisesta äänestysvilkkaudesta on. Kaikkien 21 hyvinvointialueiden yhteenlaskettu ehdokasmäärä on noin 10 000.

– Katsoisin, että tämä on hyvä signaali. Ainakin puolueiden kyky hankkia ehdokkaita ja toisaalta ihmisten halukkuus lähteä ehdolle myös näissä vaaleissa on ollut korkealla tasolla, Karimäki toteaa.

Lauantaina – Karimäen haastattelun jälkeen – tuli kuitenkin vähemmän rohkaiseva uutinen.Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa vain 41 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti aluevaaleissa.

Vastaavassa tutkimuksessa kuntavaalien alla varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautui 60 prosenttia vastanneista. Silti lopullinen äänestysprosentti jäi 55:een. Vaarana siis on, että aluevaalien äänestysaktiivisuus jää jopa alle 40:n.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen monista edeltäjistään poiketen vihdoinkin tekemä sote-uudistus tarkoittaa käytännössä 21 hyvinvointialueen perustamista. Helsinki ja Ahvenanmaan eivät näihin kuulu. Tammikuussa valittavat aluevaltuustot aloittavat maaliskuun alussa.

Hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvät vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Kyse on kansalaisia eniten koskettavista ja lähimmistä palveluista.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet muissakin vaaleissa (kunta- ja eduskuntavaaleissa) sellainen politiikan ala, jonka ihmiset nostavat keskeiseksi asiakysymykseksi. Nämä asiat heitä kiinnostavat ja saavat äänestämään, Karimäki sanoo.

Toisaalta kuntavaaleissakin on kyse ihmisiä koskettavista lähipalveluista, mutta siitä huolimatta kuntavaalien äänestysprosentti on jäänyt jatkuvasti alle eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden, presidentinvaaleista puhumattakaan. Eli argumentti ”vaikuta äänestämällä lähipalveluihisi” ei ole kovin hyvin purrut?

– Se on ihan totta. Yksi asia, joka vaikuttaa on politiikan henkilöityminen. esimerkiksi presidentinvaali on ihmisten mielestä varmaankin helpompi hahmottaa ja tehdä valinta, kun valinnanvaraa on vähemmän, Karimäki myöntää.

Jos katselee ehdokasasettelua, silmiinpistävää on hyvinvointialueiden keskuskaupunkien suorastaan dominoiva rooli. Käytännössä se lähes varmasti näkyy myös vaalituloksessa, jossa alueellinen edustavuus on vaakalaudalla.

Toisaalta Karimäki huomauttaa, että edustajia kuuluukin olla eniten alueilta, joilla asuu eniten ihmisiä.

– Jos kerran hyvinvointialueen väestöstä iso osa asuu jollain tietyllä alueella, eikö silloin ole kansan edustavuuden ja kansanvallan kannalta oikein, että isoin edustavuus tulee sieltä.

Onko kaupunkikeskusten edustus lopulta silti liiankin suuri muihin alueisiin nähden, selviää vasta tammikuun 23. päivän iltana ääntenlaskennan valmistuttua. Keskustelua asiasta ainakin syntynee, kun tulos on selvillä.

– Varmasti tullaan näkemään epätasapainoa. On ehkä todennäköistä, että keskuskaupungit tulevat olemaan yliedustettuina aluevaltuustoissa. Jos tulee räikeä yliedustus, silloinhan alueellinen edustavuus vinoutuu.

Maassa on kaksi aluetta, joilla aluevaaleja ei pidetä. Minkälainen vaikutus sillä on koko vaalitulokseen, että Helsingissä (ja Ahvenanmaalla) aluevaaleja ei järjestetä?

– En lähde lukuja sinänsä sanomaan, mutta totta kai niille puolueille, jolle Helsinki on vahva alue – esimerkiksi kokoomukselle ja vihreille – se tulee varmasti näkymään, Jenni Karimäki toteaa.