Paikallisuutiset

Vuodet eivät paina alaveteliläisiä Leena ja Antti Komsia – Leena tanssii niin kotipihallaan kuin balettisaleillakin ja Antti pelaa aktiivisesti jääkiekkoa seniorijoukkueessa

Sauvakävelyä ja seniorijumppaa tarjotaan helposti, kun eläkeläinen kyselee sopivia liikuntamuotoja. Alavetelissä asuvatLeena jaAntti Komsi eivät perusta moisista neuvoista. Ikä on vain numeroita.

Leena, 77, tanssii edelleen balettia ja Antti, 79, pelaa jääkiekkoa Tar Boilersissa, kokkolalaisessa yli 35-vuotiaiden joukkueessa.

– En liiku sen vuoksi, että pysyisin kunnossa, vaan koska se on mieluista, Leena painottaa.

Toki aktiivinen liikkuminen pitää fyysisen kunnon hyvänä ja aivot vetreinä.

On oikeastaan aika käsittämätöntä, että vielä tässäkin iässä kehittyy. Leena Komsi

– Pääkopalle on hyväksi sekin, että on joku homma koko ajan kesken. Jos kaikki on valmista, alkaa luopuminen, Antti toteaa.

Komsit ovat harrastaneet lajejaan nuoresta saakka. Leena aloitti Taina Kailan balettiopissa pikkutyttönä ja Antti pelasi Hermeksessä jo 1950-luvun lopulla.

Leenasta piti tulla ammattitanssija, mutta nilkat eivät kestäneet. Niinpä hänestä tuli liikunnanopettaja. Hän perusti myös liikuntakoulun; Kokkolassa ei tuolloin ollut balettiopistoa.

– Klassinen baletti oli siihen aikaan kaavoissa kiinni, minä halusin painottaa luovuutta.

Tanssiminen jäi välillä, mutta kymmenkunta vuotta sitten hän aloitti uudestaan.

– Meillä on tanssiryhmä Isadora, jossa minä taidan olla ainoa Kehä kolmosen ulkopuolelta. Ryhmä koostuu eläkkeellä olevista liikunnanopettajista ja tanssinharrastajista.

Kun Kokkolassa alkoi aikuisbaletti, lähti Leena siihenkin mukaan. Niinpä hänellä on nyt treenit kerran pari viikossa Kokkolassa ja kerran viikossa hän matkustaa Helsinkiin Isadoran harjoituksiin.

Estradilla Leena oli Keski-Pohjanmaan balettiopiston kevään Prinsessa Ruususen -näytöksessä.

– Seuraavaksi esiinnymme Isadora-ryhmän kanssa Kokkolan keskiaikapäivillä 7. syyskuuta. Meillä on kaksi esitystä.

Esitykset ovat ulkona ja Leena vakuuttaa, että sisätiloihin ei siirrytä, vaikka sataisi.

– Yleensä esiinnymme paljain jaloin, mutta jos oikein kylmäksi menee, laitamme tossut jalkaan.

Kärkitossuja luovan tanssitaiteen Isadora-ryhmässä ei käytetä eikä Leena Komsi käytä niitä myöskään balettiopiston treeneissä tai esityksissä.

– Muutenkaan ei tarvitse olla mikään ballerina lähteäkseen mukaan.

Ammattiurheilijaa ei tullut Antistakaan, vaikka hän pelasi Hermeksessä kymmenen vuotta, 1958–68. Hän valmistui ensin opettajaksi ja toimi virassa kuusi vuotta. Sitten hän opiskeli psykologiksi ja oli ammatinvalinnanohjaajana seitsemän vuotta. Sen jälkeen hän työskenteli Työvoimatoimiston johtajana pitkään.

– Alan vaihdoksiin syynä oli hakea haasteita itselle, etsiä uusia polkuja.

Hermes pelasi Antin aktiivivuosina ykkösdivisioonassa, mutta kaksi kautta myös mestaruussarjassa.

– En lopettanut koskaan pelaamista, vaan jatkoin senioriporukoissa. Nykyinen joukkueeni on 1987 perustettu Tar Boilers. Sen kanssa olemme käyneet turnauksissa ulkomaillakin.

Harjoituksia hyvin eri-ikäisistä koostuvalla Tar Boilersilla on pari kolme kertaa viikossa. Kausi alkaa syyskuussa ja jatkuu toukokuun puolelle.

– Normaaleja treenejä ja pelejä. Meillä on hyvä henki ja aktiivinen porukka.

Jääkiekko sopii Antti Komsin mukaan myös ikääntyvälle.

– Paremmin kuin jalkapallo. Luistelu on joustavaa menoa eikä siinä jalka taitu mihinkään. Tekojää on sileää, luonnonjäälle en enää uskaltaudu.

Komsit myöntävät, että ikä täytyy liikunnassa ottaa huomioon.

– Täytyy varoa enemmän ja pitää etäisyyttä kaveriin, Antti tuumaa.

Leena puolestaan toteaa, että ihan yhtä notkea yli seitsemänkymppinen ei ole kuin kaksikymppinen.

– En ole luontaisesti erityisen notkea, mutta treenaamalla pystyy parantamaan niin lihaskuntoa, notkeutta kuin tasapainoakin. On oikeastaan aika käsittämätöntä, että vielä tässäkin iässä kehittyy. Meidän opettajamme Raija Ilo on tosi mahtava ja kannustava. Ei siellä treeneissä muista ikäänsä eikä tarvitsekaan.

Niin baletti- kuin jääkiekkotreenit ovat tauolla kesällä. Miten Komsit silloin pitävät kuntoa yllä?

Leena nauraa, että hänen kuntonsa salaisuus on miehen kiviharrastus. – Antti panee minut töihin – kantamaan kiviä ja vetämään sähköpylväitä.

Kiviharrastus ei ole mitään näpertelyä. Kotipihaa kiertää kiviaita, talon portaat ovat kivestä ja kukkapenkissä seisoo komea kivimajakka. Mutta ne ovat kuitenkin pientä verrattuna perheen mökkisaaren rakennelmiin.

– Rakensin ensin kivilaiturin. Siinä kului pari vuotta. Seuraavaksi rakensin kivisaunan. Saunaprojektissa on kulunut enemmän kuin pari vuotta, mutta nyt se on viittä vaille valmis, Antti kertoo.

Kivet laituriin ja saunan rakennusaineiksi ovat nousseet merestä, isoimmat apuvälinettä käyttäen. Seinien noustessa korkeammiksi, ovat kivet pienentyneet tekijän voimille sopiviksi.

Projektia perheellä on ollut myös 42 vuotta sitten ostetussa talossa. Komsit nauravat, että heidän muuttaessa vuosikymmeniä asumattomana olleeseen taloon, vain yksi huone oli asumiskunnossa. Muualla kasvoi lattiasta ruusupensaita. Alkuun apuna oli kirvesmies, mutta myöhemmin talon isäntä jatkoi remonttia.

Pihassa ollut navetta koki saman kohtalon. Ensin kymmenien senttien kananlantakerros roudattiin pihan viereiselle peltotilkulle.

– Kun se oli sinne viety, pitihän pelto jotenkin käyttää. Tytöt keksivät, että sinne istutetaan marjapensaita. Niin tehtiin – 500 pensasta, joiden marjasadon tytöt poimivat, myivät ja saivat siten rahaa musiikkiopisto-opintoihinsa.

Aluksi navetassa oli kaksi lammasta ja pian jo lisäksi viisi karitsaa. Myös pari kanaa oli lasten ilona. Kun eläinten pito lopetettiin, tyhjä tila alkoi rakentua luovan isännän käsissä juhlatilaksi.

– Täällä on pidetty kaikkien kolmen tyttären häät ja monia muitakin juhlia.

Erityisellä ilolla Leena kertoo takaseinän maalauksesta ”Elämän puu”. Sen Piia-tytär oli äitinsä 50-vuotispäivää edeltävänä yönä maalannut seinään.

Maalauksia suoraan seinään maalattuina löytyy useita navetan juhlatilasta ja sisältä talosta – niin tyttärien kuin talon isännänkin maalaamina.

– Minä olen pitänyt näppini erossa maalaamisesta. Minulle riittävät tanssi ja musiikki, Leena nauraa.

Kansainvälistä mainetta niittäneiden tytärten musikaalisuutta ei tarvitse kaukaa hakea. Leena on musikaalisesta suvusta ja on sekä soittanut että opettanut pianonsoittoa. Parhaimmillaan hänellä oli yli 20 soitto-oppilasta vuodessa.

Komsit ovat molemmat myös kuoroihmisiä ja laulaneet muun muassa Keski-Pohjanmaan kamarikuorossa yli 20 vuotta.

//Korjattu 4.9.2019 Antti Komsin iäksi 79 vuotta, hän täyttää 80 loppuvuodesta.//