Paikallisuutiset

Rautiossa on sympaattinen kotileipomo, jossa 41 vuotta yötöitä tehnyt Riitta Miikkulainen ja miehensä Hannu Kivisaari leipovat yön hiljaisuudessa: "Kun mittaa aineita, ei silloin parane puhua" – Katso video

RautiolainenRiitta Miikkulainen ei voi edes lauantaina valvoa myöhäiseen televisiota katsellen. Pyhäaamuna herätyskello herättää hänet töihin puoli neljältä.

– Pyhänä pitää tehdä juuret taikinaan, jotta voi maanantaina taas leipoa, hän sanoo.

Tehtyään juuret Riitta valmistaa ruoat, jotka hän syö miehensä kanssa seuraavina päivinä. Kotileipomossa ei ole viikolla aikaa ruoan laittoon, ja on mukavampaa lämmittää ja syödä itse tehtyä ruokaa kuin einesruokaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Riitta Miikkulaisen ja hänen miehensäHannu Kivisaaren yhteinen elämä sujuu hyväksi koetun aikataulun mukaan. Kello kaksipäivällä he laittavat kaikki puhelimet kiinni ja menevät nukkumaan puoli kolmelta. Puoli kymmeneltä illalla kello herättää heidät töihin.

Riitta ja Hannu elävät erilaisessa vuorokausirytmissä kuin suurin osa ihmisistä. Riitta on tehnyt yötöitä jo 41 vuotta, joista viime 28 vuotta omassa yrityksessä Riitan Kotileipomossa Rautiossa.

– Eihän siihen totu koskaan. Kesällä varsinkin on hankala koettaa nukkua, ja syksyllä taas yöllä väsyttää enemmän.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Leipomotyö on myös stressaavaa varsinkin kun itse vastaa kaikesta.

– Kaikki, mitä on tilattu pitää saada valmiiksi. Kun pitäisi nukkua, sitä helposti miettii, miten kaiken tekee, sillä miettimistä on niin paljon.

Kun kaikki on paistettu, on leipuri Riitta Miikkulainen tyytyväinen. Vuorossa on paras hetki eli koristelu.
Kun kaikki on paistettu, on leipuri Riitta Miikkulainen tyytyväinen. Vuorossa on paras hetki eli koristelu. Kuva: Markku Jokela

Leipomossa Riitta ja Hannu ovat niin kuin pariskunnat pitkässä parisuhteessa: he pystyvät olemaan pitkiä aikoja puhumatta toisilleen.

– Kumpikin tekee työtään ja keskittyy siihen. Se vähä, mikä puhutaan, liittyy koko ajan tehtäviin. Sitten kun olemme tulleet leipomosta iltapäivällä, me puhumme kyllä, Riitta sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Työhön pitää keskittyä, jotta kaikki valmistuu ja onnistuu suunnitelmien mukaisesti. On aivan tavanomaista, että Riitta tekee päivän aikana kahdeksan erilaista taikinaa. Jouluna ja pääsiäisenä hän leipoo myös limpua eli yhdeksää taikinaa.

Hän myös muistaa reseptit ja aineiden määrät ulkoa.

– Kun mittaa aineita, ei silloin parane puhua. Jos jokin ainesosa jää pois, taikina on pilalla, Riitta sanoo.

Kokeneena leipurina hän näkee koskettamatta, onko taikina sopivan pehmeä. Hän on myös tottunut siihen, että samaan aikaan kun hän leipoo, hän myös seuraa paistotulosta uunissa.

Leipomossa on päällekkäin neljä arinauunia ja niissä kellot. Kun Hannu on saanut paistettua munkit rasvakeittimellä, uunien seuraaminen siirtyy hänen vastuulleen.

Rasvakeittimen käyttö ja uunien putsaaminen on Riitan miehen Hannu Kivisaaren hommaa.
Rasvakeittimen käyttö ja uunien putsaaminen on Riitan miehen Hannu Kivisaaren hommaa. Kuva: Markku Jokela

Hannu on työskennellyt melkein alusta saakka Riitan kotileipomossa. Leipomo perustettiin vuonna 1994 kodin autotalliin. Hannu työskenteli tuolloin kirvesmiehenä ja Riitta oli töissä Sokoksen leipomossa.

Tuolloin elettiin 1990-luvun lamavuosia. Leipomo lopetettiin, ja Riitalta meni työpaikka alta. Hän päätti ostaa leipomon koneet käytettyinä leipoakseen edes omaksi ilokseen.

Sitten leipominen lähti käsistä. Riitta kävi yrittäjäkurssin ja hän leipoi vuoden päivät yksikseen.

– Kun Riitta oli vuoden verran leiponut yksin, hän sanoi, että tule sinäkin tänne siisteihin sisätöihin, Hannu muistelee.

Kun kotileipomoon astuu aamulla sisälle, heti ovella käy selväksi, ettei kyse ole mistään pienimuotoisesta toiminnasta. Samoin siisteys on silmiinpistävää: leipomossa ei ole yhtään ylimääräistä esinettä tai tavaraa ja kaikki on hyvässä järjestyksessä.

Riitta Miikkulainen on jauhopeukalo, jonka erikoisosaamista ovat pikkuleivät. Tämä on onnenkenkä.
Riitta Miikkulainen on jauhopeukalo, jonka erikoisosaamista ovat pikkuleivät. Tämä on onnenkenkä. Kuva: Markku Jokela

Uunipelleillä on kuorrutettuja munkkeja ja täydellisen ryhdikkäitä korvapuusteja. Sivupöydällä on pakattuna sieviä tasalaatuisia pikkuleipiä, joista osa on pursotettuja onnenkenkiä suklaakoristeella. Strassburgilaisissa on hento sokerikuorrute ja vadelmaraita.

Näitä herkkuja kyläläisillä on ollut tapana käydä ostamassa aamukahville suoraan leipomosta heti aamuviideltä. Nykyään he saavat ne Raution kyläkaupasta. Osuuskunnan perustamassa kyläkaupassa on aina tarjolla tuoreita Riitan kotileipomon tuotteita.

Kyläkaupasta voi myös ostaa yksittäin karjalanpiirakoita. Loppuviikosta myynnissä on myös suolaisia piirakoita ja pikkupizzoja.

Kaikeksi onneksi Riitan Kotileipomon tuotteet eivät ole vain rautiolaisten herkkuja vaan Hannu vie leipomotuotteita myyntiin kauppoihin Alavieskaan, Kalajoelle ja Ylivieskaan.

Onnenkenkä. Hyvän leipurin tunnistaa pikkuleivästä.
Onnenkenkä. Hyvän leipurin tunnistaa pikkuleivästä. Kuva: Markku Jokela

Riitta on jauhopeukalo ja käsityöihminen molempien isoäitiensä kautta. Karjalan mummu oli kotoisin Kaukolasta, ja hänellä oli tapana valmistaa karjalanpiirakoita. Kun Riitta valmistui keittäjäksi Nivalan ammattikoulusta, hän pääsi töihin leipomoon Kalajoelle.

Ikävä kyllä Karjalan mummu kuoli tuolloin.

– Mummu oli kova leipomaan, mutta hän ei ehtinyt opettamaan minulle kaikki karjalaisjuttuja, Riitta sanoo.

Riitan leipomissa karjalanpiirakoissa on symmetrinen rypytys. Kun hän valmistaa tilauksesta kermakakkuja, niissäkin on täydellinen kuorrutus.

Kun Riitalla on vapaata ja viimeistään silloin kun hän on eläkkeellä, hän aikoo tehdä käsitöitä. Jos vain leipomotyössä kovilla olevat kädet kestävät sitä.

Herrasväen pikkuleivissä on vadelmamarmeladitäyte.
Herrasväen pikkuleivissä on vadelmamarmeladitäyte. Kuva: Markku Jokela
Tarralle on tulostettu tiedot leipomotuotteista. Riitan Kotileipomossa valmistetaan myös rieskaa.
Tarralle on tulostettu tiedot leipomotuotteista. Riitan Kotileipomossa valmistetaan myös rieskaa. Kuva: Markku Jokela

Leipomossa työskenteleminen on raskasta työtä.

Aikaisemmin jauhot tulivat 40 kilon säkeissä, ja Riitta on kantanut niitä yksinäänkin. Nykyään jauhot tulevat 25 kilon säkeissä, mutta myös hilloastiat ovat yhtä painavia, ja ne pitää kantaa ylämäkeen alarinteessä sijaitsevasta varastosta.

Koti ja leipomo sijaitsevat nimittäin kauniilla rinnetontilla, jota Riitta ja Hannu tykkäävät hoitaa. Piha on saanut myös palkintoja pihakilpailuissa.

Yrittäjien elämässä on kätevää, kun mustikat ja kantarellit voi poimia metsästä, joka on oman pihan takana. Sieltä lähtee myös mukavia lenkkeilyreittejä, joita on kiva kulkea koiran kanssa. Riitta on koiraihminen ja Hannu harrastaa metsästystä, mutta tällä hetkellä heillä ei ole koiria.

Lomaa he pitävät kaksi viikkoa lokakuussa ja kaksi, kolme viikkoa joulun jälkeen. Kesällä nimittäin leivotaan.

– Viime kesänä oli 34 astetta yölläkin leipomossa, kun uunit lämmittävät. Siellä ei voi pitää ilmastointia, sillä taikinaan tulee kuori, jos se saa vetoa.

Leipomossa on vain totuttava työskentelemään kuumassa.

– Kyllä siihen tottuu. Vaikka ulkona leikkaa helteellä nurmikkoa, ei tule yhtään hiki, Riitta nauraa.

Kun työt leipomossa menivät alta, Riitta Miikkulainen osti leipomon käytetyt koneet. Riitan Kotileipomo perustettiin omaan pihaan Rautioon vuonna 1994.
Kun työt leipomossa menivät alta, Riitta Miikkulainen osti leipomon käytetyt koneet. Riitan Kotileipomo perustettiin omaan pihaan Rautioon vuonna 1994. Kuva: Markku Jokela

Riitan leipomat pullat maistuvat kotitekoisilta. Moni ihmettelee pehmeän pullan salaisuutta. Riitan mielestä hänen reseptissään ei ole mitään erikoista.

– Sen tekee, minkä on tottunut tekemään.

Hän käyttää pullataikinaan laktoositonta voita ja kananmunista sekä keltuaiset että valkuaiset. Taikinan riittävä nostatus on olennaista.

Teollisuuspullaa leivotaan mahdollisimman halvalla edullisista raaka-aineista. Riitan Kotileipomo ei pysty niiden kanssa hinnalla kilpailemaan eikä haluakaan.

– Leivon kotona leivotun oloista enkä teollisuuspullaa.

Kotileipomolla ei pääse rikastumaan, mutta sillä tulee kuitenkin toimeen. Se on myös hyvin sitoavaa työtä.

–Aika lujasta pitää ottaa raha leipomalla, kun ajattelee, kuinka monenlaista pitää tehdä ja paljonko, että saa maksettua laskut.

Kun tuotteet tulevat uunista, leipuri on tyytyväinen. Vuorossa on koristeleminen.
Kun tuotteet tulevat uunista, leipuri on tyytyväinen. Vuorossa on koristeleminen. Kuva: Markku Jokela

Tänä vuonna sähkölasku nousee myös kotileipomossa, sillä sähkönkorotus koskee myös Korpelan Voiman yritysasiakkaita. Vaikka leipomo käyttää yösähköä, sulakkeet ovat isot ja siirtohinta on 230 euroa kuukaudesa plus kulutus päälle.

Hannu on laskenut, että leipomo voi joutua laittamaan luukut kiinni talvella, jos sähkön hinnat pysyvät korkealla. Leipomon kustannuksia lisää myös raaka-aineiden hinnanousu syyskuun lusta.

60-vuotias Riitta haluaisi jatkaa leipomista. Hänellä on vielä viisi vuotta eläkeikään, mutta Hannu on 68-vuotias.

– Jos me lopetamme, tuskin tulee aloitettua enää uudestaan, Riitta pohtii.

Fakta

Riitan Kotileipomo

Perustettu vuonna 1994.

Omistajat: Riitta Miikkulainen ja Hannu Kivisaari.

Riitta on syntynyt vuonna 1962 Rautiossa.

Hannu on syntynyt vuonna 1954 Rautiossa.

Harrastukset: sienestys, marjastus, pihanhoito ja hirven metsästys (Hannu).